Koalan
ensimmäinen sivu ajalta 19.1. - 15.2.2007
|
Tuu mun toiselle sivulle tästä >>
15.02.2007 Harri: minä jo tässä kuvittelen, kun sinua lapsille esittelen… Koala: heei… miten nätisti sä sanotkaan ton.. mä kuvittelen ku esittelen… H: jaa..kiitos..niin, minä kuvittelen että sanon, että sinulla on sielu K: hä…mikä mulla on? H: sielu K: no mikäs se nyt sitte on, …joku sun jekkusko taas H: ei eei… se on sellainen sisällä oleva luonne, joku syvempi kuin vaan noi sinun karvas K: ?? … luonne… mikä syvempi H: niin siis se mikä sinussa ajattelee… ja se mikä sinä ihan oikeasti olet K:?? … mähän oon mä …kato nyt… MÄ… niin, ja toi joka kattoo tosta peilistä.. katonny H: no joo, olethan se sinä siinäkin… mutta se on vaan sinun näkyvä osasi.. toi karvapeite ja silmät ja käpälät.. K: tassut! H: joo …tassut… ne on vain sinun ulkoistasi, mutta se mitä sinä ihan oikeasti olet, on tuolla sun sisälläsi K: ?? ..mut eihän siellä ole mitään H: on siellä… siellä on sun sielusi K: aha…mun sielu… miltä se sit näyttää H: en minä tiedä… en ole sitä nähnyt K: no mistä sä sitten tiedät että se on siellä.. jos se onkin lähteny pois… vaikka jonnekin lomalle tai matkalle jonnekin H: eeheei… ei se lähde minnekään…sen paikka on siellä, ton sun karvas alla K: (katselee mahaansa) ..huhuuu…sieluuu…huhuu… ootsä siellä…mitensä voit H: eeei kuule, sinä et nyt ymmärtänyt…se olet sinä itse siellä K: enn-O, mä oon tässä, ja tossa peilissä… katovvaikka… hihii… kato!..käsi liikuu… pää pyörii! H: älä nyt höpötä… sinä et ymmärrä K: ite et ymmärrä!… mulla sielu…ja soon mä… ja mä oon mun sisällä… H: nii…just niin H: (huokaus) …no joo…antaa olla… tuli vaan mieleen K: mitä sanot? H: niin että minä taisin puraista mun kieleen K: no siltä se vähän kuulostikin… sun kieleskään ei ymmärrä sua H: voi
eei..
Harri: heeei…koala..huomasitkos… Koala: ai mitä? H: niin että tänään on ystävänpäivä K: ystävänpäivä?… mikä se on H: no se on sellainen päivä jolloin muistetaan hyviä ystäviä K: aijaa…. mite? H: nooh… kirjeillä… ja tekstiviesteillä… ehkä kakkua ja pulliakin K: ai ystäviä vai? H: niin K: niin että muistetaan.. niinkö? H: niin… eri tavoin kerrotaan miten toinen on tärkeä toiselle K: jaa… H: mitä jaa? K: aattelin vaan… … … ei oo näkyny H: mitä ei ole näkynyt? K: no sitä kakkua… eikä kirjettäkään H: ai keneltä? K: mun ystävältä… …. keneltäkään H: heeei.. mutta onhan sinulla ystäviä K: ai on vai? H: on on… K: kuka sitte? H: no vaikkaaa… Ulpukka… niin ja minä tietysti! K: nii'i…sinä tietysti.. ja Ulpukka… olihan se tanssityttöki, eiks ollukki H: oli oli… niin monia, …huomaatkos nyt K: en… ei ole kuulunut mitään… ei sinultakaan H: ai minultako… mutta minähän olen tässä K: niin olet…. etkä ole huomannut mitenkään H: ai niin, … kuule anteeksi… mutta sinähän olet mun paras kaveri K: niin.. jos minä olen sun paras, millane onkaan sun huonos H: heeei…äläs nyt… olet sinä mun paras kaveri… anteeksi, jotenkin se vain unohtu K: nnnnnn H: kuule koala… paistetaanko vähän pullaan ja juhlitaan K: en mä syö pullaa H: ai niin… no otetaanko vaikka yks pikku moukku K: moukku?… ai joku juoma vai… tyhmä! …enhän minä voi juoda mitään H: ai niin… no mitä me sitten? K: keksi jotain… käytä vaikka …. päätäs ja keksi H: hei, tulisitko mun syliin vähäksi aikaa K: hnnnnnn… H: tuu nyt K: ai vähäksi aikaa? H: niin, …tai oikeastaan… tule pidemmäksi aikaa, koko illaksi, jooko K: hmmm…no juu, mä tuun H: ...tai ootas silti hetki, minä paistan ne pullat ja teen jonkun glögin ensin .. ollaan sitten sylikkäin, jooko K: ai että sä siinä sitten mussutat pullaa ja otat paukkuja … ja mä vaan kattelen sitt sua H: nii.. tai siis ei… minä silitän sua samalla K: . …(huokaus)… että se sitt osaakin olla idearikas H: mitä sanoit? K: sanoin vain että sehän on mun oma vika kun en syö pullaa enkä ota paukkuja H: joo.. niin on, mutta ei se haittaa… voinhan minä herkutella tätä meidän ystävänpäivää K: nii justii… tätä meidän ystävänpäivää… tätä meidän ratkiriemukasta ystävänpäivää H: jotenkin sinä saat kuulostamaan tämän vähän tylsältä K: eeei kivaahan tää on… mutta älä sitten pudota niitä murusia mun päälle… äläkä hengitä muhun päin… H: ai miksen? K: sä haiset H: höh.. .kyllä ystävän pitää kestää se jos paras ystävä vähän haisee K: ai pitää vai… no … sitt kai pitää .. kiva kun on tämmöne ystävänpäivä keksitty H: niin, eiks ookki K: jaku kaikki muistaa nii ihanasti H: nii'in ---
10.02.2007 Harri: hei koala…herää… minulla ois yks juttu Koala: hhhhnnnn..sä herätit mut H: juu niin tein, …kuule minulla ois yks juttu K: juttu? …mulle vai…näin aikasin… kato vähän kelloo H: no eihän se vielä paljoa ole…mutta nukutaan päivällä uudelleen…kuule K: nooh…? H: minun pitäisi tehdä päätös K: mikä päätös? .. ja miten se muhun liittyy H: liittyy se vähän K: no mikäsitte? H: kuule….minun pitäisi tehdä päätös hommista K: mutta onhan sulla hommaa H: on on..mutta se loppuu kohta… siis se toinen, ei tää kirjoittaminen tietenkään K: hui..mä jo pelästyin että sä jätät tän kirjottamisen…ja mut H: ei ei…en jätä… mutta se toinen homma loppuu ja pitäis valita jokin uusi K: no valitse sitten…se on sun juttus, en mä sinne kuitenkaan tuu…ja nyt mä meen takas pehk H: etkä mene!… sano nyt sinä, kun olet tuollainen "viisas ja älykäs koal..! K: aijaa…se alkaa taas.. toisun hyvänäpitämises…eli kiusaamises H: ei ei…kuunteles nyt edes K: noh? H: niin, minun pitäisi valita joko jokin rahakas homma, tai sitten …jotain ihan muuta K: rahakas..? H: mitä! sanoitko sinä heti että rahakas?…niinkö, ..tosta lonkalta vaan että valitse se rahakas, niinkö? K: en mä niin sanonut… mä vaan kysyin että rahakas, mikä rahakas.. mitä se on? H: no se on sellaista että tulee paljon rahaa ja sitten me saadaan tehdä kaikkea kivaa sillä… K: SÄ saat tehdä! H: mitä? K: niin että…SÄ saat tehdä kaikkea kivaa… mitä se mulle merkkais? H: ai sulle…en minä tiedä… no vaikkaa…aaa… en minä tiedä… ei kai kummempaa K: no miks sä sitt multa kysyt tommosta.. jos ei se mulle mitään merkitse… päätä ite hommas! H: niin mutta se toinen juttu, se toinen vaihtoehto…se "jotain muuta"… se vois vaikka liikuttaa sinuakin K: aaai… se vois vaikka liikuttaa muakin.. aiku kiva… no mitäs se sitte ois..oisiksmä taas joku virtuaalimalli vai mikä H: ei sinne päinkään…annas kun kerron.. katsos, minä voisin mennä lasten päiväkotiin lasten kanssa puljailemaan K: hä? H: nii'i… sellainen ois tarjolla nyt… mennä lapsia hoitamaan.. tuommoisia sun kokoisias…tai..öh… vähän isompia tietysti…. sellaisia kivoja pikkusia … sellaisia kuin Henna ja Eelis oli silloin kerran..muistatkos K: muuuistan…. ….. …… mä oon kaivannu niitä H: niin minäkin… …. ….. …. K. ai sellaisten kanssa…. ….. ja koko päiväkskö H: juu K: entässittemmä… mitenkäs se muhun liittyis H: no minä ajattelin… että sinä tulisit sinne mukaan hoiteleen niitä… mun kanssa K: …ja koko päiväkskö? H: niin…. hoidettais yhdessä… ja sitten sinä välillä voisit kertoa niille niitä sun juttujas…niitä viisaan ja älykkään koalan juttuja… niitä pelottavia ja hirrrmusen vaarallisia juttuja….mitäs sanot K: ……. voisinvai…. … …haluiskohan ne kuunnella H: kyllä minä luulen että ne vois kuunnella…ainakin joskus K: joskus? … H: niin vaikka puoli tuntia päivässä tai jotain… jos ne ei ole liian karmeita K: karmeita… ai pelottaviako… ei ne oo… mua pelottais itteäkin.. en mä semmosia H: niin..no? K: mitä no? H: no mitä sinä sanot? K: mistä? H: no siitä hommasta.. otetaanko me ne isot rahat… vai noi lapset…mitä sinä sanot? K: ai niinku Henna ja Eelis sillo…..kauan sitten oli H: joo, mutta nää ei tietenkään ole Henna eikä Eelis… nämä on meille vielä tuntemattomia K: mutta lapsia kuitenkin? H: niin.. sellaisia pieniä ja kivoja… mitäs sanot? K: entäs se raha? H: mikä raha? K: no se rahakas homma mistä sä sanoit H: noooh…se on vielä vähän hakusessa K: ja se ei koskis mua ollenkaan… niinkö? H: no eei… minusta tuntuu että sinua ei vois ottaa sinne neuvotteluihin mukaan K: miksei? H: ai että minä pitäisin sinua sylissä kun puhelisin asiakkaiden kanssa joistakin isoista atk-jutuista K: nih! H: kuule… ne varmaan pitäis minua ihan tyhmänä… eikä ehkä tulis mitään sopimuksiakaan… ne varmaan naurais minulle K: ai sinulle.. ai jos mä olisin sun sylissä niin ne naurais sulle H: niin minä luulen K: tyhmiä! H: no eei nyt sentään sellaisia.. mutta se ei vain taitais sopia K: no… ja mitäs mä niissä tekisinkään.. tylsiä varmaan H: joo…ainakin sinulle, mä luulisin K: no….mennään sitte sinne lasten kanssa… ja mä saan tulla mukaan…niinkö H: saat saat… minä luulisin.. pitää kai sitä ensin kysyä, mutta eiköhän se käy K: ja mäsaan kertoa mun juttuja…niinkö H: niin minä luulen.. pitää kai sekin kysyä…mutta eiköhän sekin järjesty K: soita sinne? H: minne? K. no niille lapsille… ja sano että mä tuun H: ai että "SÄ tuut" K: niin..kilikili… soita sinne ja sano että mä tuun sinne kertomaan mun juttuja niille H: mutta…entäs minä sitten… sehän on oikeastaan minun paikkani…eikä sun K: nooh…kyllä sä siellä jotain keksit…kata sä vaikka ruuat ja pissattelet niitä… ja mä kerron mun juttujani..muun juuuttujani… H: ai että enköhän minä jotain siellä keksi sillä välin kun sinä hoidat kaikki ja kerrot sun.. K: joo… mä sitten autan sua…kyllä sä siellä pärjäät… kuule kyllä mä osaan… osasinhan mä sillonkin…….. Hennan kaa….ja Eeliksen kaaa…ja sen Juhaninkin kaa…. missä ne muuten on? H: ...en minä tiedä? K: no… mennään sinne… oliksulla vielä jotain muuta kysyttävää? H: ai niinku tosta noin vaan… sinne vaan… niinkö? … sinne vain lasten kanssa? K: no, eksä sitä kysyny? H: kysyin kysyin…mutta että sinä tosta noin vaan… K: joo… helppo juttu mulle… ja mitä mä sillä rahalla… onhan sulla rahaa… H: onvai? K: on on… mennään sinne… soita sinne ja sano että mä tuun…noh! ...kiliki.. soita jo! H: joo, katsotaan maanantaina, nyt on viikonloppu… ei nyt voi soittaa K: aha… no sitte heti ku ne on siellä H: joo… hyvä kun minä kysyin sinulta…sulla on aina niin terveet mielipit.. K: joo kysy vaan multa, kyllä mä autan sua… voi että se on välillä yksinkertane.. H: mitä sanoit, koala K: sanoin vaan että..hyvä kun sun ei tarvi elää yksin, että mä oon sun kanssas H: joo, niin on… hyvä kun sinä olet mun kanssa… miten minä muuten pärjäisin K: … joo'o … sanos muuta ---
H: ni 08.02.2007 Koala: kuuliksä...kuuliksä...siitäs kuulit... sinä ja sun neuvos! Harri: mitäs sinä nyt? K: no kato nyt...toi tanssityttökin sano että sun ohjees on ihan hirveitä...ja että sun pitäis varoa sun sanojas H: ai pitää vai... sanokos se niin? K: no sano se....kato vaikka H: no niinpäs sanookin... mitähän se oikein tarkoittaa, "että sanojesi teho voi kohta hiipua" K: nii'i....sinä ja sun neuvos.. multa menee kohta kaikki ihailijat H: äläs nyt…ja jäähän sinulle tuo Waity...se on tosi ihana K: ainiin...jäähän
mulle Waity...mun oma Waity...se on niin ihana....ja sitt on se Ulpukkakin...
sekin H: joo ei oo... ei oo hassumpi K: mitä? tunneksä sen? H: nooh...tunnen minä vähän K: aijaa... ilmankos se uskalsi sua arvostella H: joo, ei kai se muuten ois uskaltanu....mutta olet sinä aika casanova jo... tyttöjä joka sormella K: ? mikä noova...mikä kasa? H: ei mikään... sellainen vain tyttöjen mieleen K: ai oonvai... hehe H: joo oot, varo vaan sinäkin jo sanojas ettei teho ala kadota K: mikä teho…enhän mä
oo sanonu mitään? K: juujuu…no mitä mä sanon nyt? H: kenelle? K: no tuolle tanssitytölle H: ai siille… no sano vaikka että se on ihan ihana nainen ja sylinsä niin lämmin K: ooleeet…ihaan iha n a… nainen naineen ja sun sylis..?? …en kyllä sano! H: no mikäs? K: en sano kyllä tollasta H: ai joo kuule, hyvä kun et sanonut… siinä on yks vakava juttu, oikein iso virhe, oikea moka K: moka?…. mikä on moka?… H: no katsos… naiselle ei saa sanoa että se on "ihan" jotain, "ihan ihana" tai "ihan kaunis" tai ihan hyvä jotain…. K: ai miksei? H: no kun se tarkoittaa, ettei hän oikeasti olekaan hyvä vaan aika hyvä vain…tai jotain sellaista K: ??? häh? H: joo'o… mä oon katsos oppinut K: aijaa….kyllä sä oot sitte viisas… kyllä mä kuuntelenkin sua ja teen kuten sä sanot H: no hyvä… jatka siis se äskeinen… sinä olet ihan kiva tyttö… K: sssinnnäää o l eet ihan kivv…??? tyhmä!!… sä kiusaat taas mua! H: hihii... ---
08.02.2007 Harri: näitkö koala… sinulle tuli ihailijapostia Koala: missä? H: no täällä koneella tietysti…jätä se telkkari ja tule katsomaan K: no näytä… hei, miks sä menit mun postille? H: minä vähän autoin sinua…noi sun räpylät on vähän hankalat näille näppäimille K: räpylät…nääon …tassut H: no juu…tassut… mutta kuitenkin, katsohan miten nätti tyttö K: tyttö?.. onko toi
varmasti tyttö? H: on on… sen nimi on Tina K: aijaa…Tina…hmmm H: nooh… mitä sinä mumiset? K: mitä mä teen sille? H: ai tuolle Tinalleko? K: niin H: en minä tiedä…se on sun ihailijas, ei mun K: niin niin, mut auta nyt vähän..sulla kun on tota kokemusta näistä H: kokemusta…höh… ei minulla nyt niin paljoa ole K: no on sinulla… älä yritä yhtään… eilenkin H: joojoo.. mutta älä sotke minua sun tyttöjuttuihis… vastaa sille jotain K: mitä? H: no sano vaikka että... Hei, kiva kun kirjoitit K: …h e i K: noh…hei Tina.. olikse Tina? H: oli K: niin….kiva ku kirjotit ja ton kuvanki laitoit H: nonni,... sehän alkaa mennä ihan virtana vaan K: juu…tää on kivaa.. tota.. mitä mä sitt sanon? apua H: sano sille että sinä kirjoitat sille kohta ja mietit rauhassa K: joo…mä mietin rauhassa…hei sä siellä…mä mietin rauhassa H: voi taivas sinua!… ei noin K: no.. mite sitte? H: annas minä laitan… oi ihana Tina, kiitos kuvastasi, olet todella kaunis ja haluan tutustua sinuun lähemmin…ehdottomasti….en ole eläissäni nähnyt mitään noin kaunista kuin sinä K: häh? ääk…eihän toi vaan menny? H: meni se K: apua… mitä nyt tapahtuu? H: kuule, minusta tuntuu että se kyllä vastaa sinulle K: oletsä varma? H: joo, olen, ...ihan varma…kokemusta nääs.. K: mutt toihan on sitä sun lirutustas H: juu juu…siksi minä olenkin varma että se vastaa K: aijaa…no odotetaan hetki… ei näy mitään vielä…miksei se vastaa H: no anna sen nyt vähän toipua ensin….kyllä se vastaa…levätään nyt hetkinen, jooko K: joo..levätään… mulla on ihan hiki jo H: juu…tää on rankaa hommaa… nää rakkausjutut on aina rankkoja K: rakkausjutut…höh…mutt
hei, mitä mä sanon tolle Waitylle? H: ai niin sille… noo..kai sinä jotain keksit, olethan sinä se viisas ja älykäs... K: ääää…älä alota… mitä mä sanon sille? H: keksi jotain… vaikka että sinä kirjoittelet jollekin kaverilles vaan K: mutt eihän mulla ole ketään kaveria H: no ei se sitä tiedä…eihän? K: ei kai…vaan uskookse? H: uskoo uskoo… älä epäilekään…sinähän olet niin luotettava ja sinulla on rehelliset silmät K: aijaa onvai…no kai se sitten siitä H: juu juu…hyvä sinusta vielä tulee ---
07.02.2007 Harri: ...ai sinä
kirjoitat ihmisistä.. muista Ulpukka ettei kukaan tässä täydellinen oo… Koala: täh? H: ei mitään... minä vain sanoin Ulpukalle että sinä olet täydellinen K: oon vai.... H: oot... siksi sulla onkin niin hyvä toi turkki... siitä joku sais vaikka hyvän kotsan K: mikä se on? H: ai kotsako? K: niin H: no se on sellainen…hattu … haahhahahahhaaa!… sori koala, anteeksi.. K: ?? aargg!….oliks toi sun mielestä joku hyväkin juttu, vai…byää H: heeei, älä nyt usko mun juttujani... en vain voinut välttää kiusausta… minä vähän vain kiusailin sinua…nukuinkohan liian vähän, vai mistä lie johtuu… anna anteeksi K: kotsa…joku kotsa… ooksmä joku kotsa? H: ei eei, et ole…sinä olet mun oma ihana pikku koala jota ilman minä en vois elää K: ihanko totta.. ooksmä niin tärkeä sulle H: oot oot… ihan hirmuisen tärkeä… ketä minä tässä sitten aikani kuluks kiusailisin K: ? kiusailisit…aikas kuluks..niinkö? H: no eeei,… tuu tänne mun syliin…halitaan vähän.. ja mennään kohta taas päivälevolle… tulet mun viereen..mun tyynylle ihan pään viereen… tuuthan K: kotsa… jollekin joku hattu… tyhmä! H: tulisit nyt…tulethan… leikkiähän minä vain K: hmmm…tuun mä… ai ihan tyynyllekkö? H: juu tyynylle K: haiseeks sun henki? H: koala! ei haise….kai… en minä tiedä… käänny sitt selin jos haisee K: ei se haittaa jos sä haiset H: ai…kiitos, sinä olet sitten eri reilu kaveri K: niin oonki…oisit säkin joskus… mutt sitte ku mä kasvan isoks, tommoseks ku sä… niimmä näytän sulle kyllä H: kuule hei koala, yks juttu K: no mikä? H: sinä olet jo täysikasvuinen….et sinä kasva tuon isommaksi.. sinä pysyt ikuisesti tuollaisena pikkuisena naperona K: ai naperona! enksmä muka kasva enää? H: et…sori vaan…kova kohtalo, vai mitä? K: aarg… H: no heeei..ei sun tarvi kasvaa enempää..kyllä minä sinua puolustan aina K: ai puolustat… keneltä? H: nooo..jos joku vaikka kiusais sinua K: ai niinku SÄ…? H: nooh…niin, mutta en minä enää sinua kiusaa… ja se oli vain leikkiä… tiedäthän sinä… sellaista pient… K: juu, en tiedä… mutta olkoon.. mä en jaksa enää…pää tyynylle nyt, tuletsä jo H: joo joo… oota hetki… pannaan tää tarina ensin nettiin… K: mikä tarina H: ei mikään…menes nyt sinne jo, minä tulen kohta perässä ---
07.02.2007 Harri: hei koala…huomasitkos…sait postia sun laatikkoos…siellä tanssityttö kertoo niistä turkeista ja nahoista Koala: jaa…vainnni H: juu…taitaa olla asiantuntija kun puhuu niin tietävästi K: no mitä se sano? H: no se sano että sun turkkisi on niin hieno ja ohut ja ilman aluskarvaa, että ei sellaisesta voi eikä kannata tehdä lämmittävää vaatetta....ja että on sun onnes, että olet kotoisin todella lämpimästä. K: ai mun onni… oikein mun onni kun mä olen lämpimästä…muuten musta tehtäs se…se … mikä se oli? H: kotsa K: nii… se kotsa …muuten mä olisin pian jonkun kotsa…niinkö? H: no ei kai…ja kun sinulta puuttuu toi aluskarvakin K: mikä aluskarva? H: no…en minä tiedä… että sinulla tuolla alhaalla kai…ei ois karvoja K: missä alhaalla? H: pyllyssä kai…mä luulen…sitä se kai tarkoittaa K: pyllyssä vai…ai ettei ole karvaa mun pyllyssä… onhan … kato vaikka.. H: heei…vie pois se pyllys siitä… näenhän minä…on siellä vähän…pitäisköhän se pestä joskus K: mikä? H: no toi sun….pyllys…se haisee K: ite haiset! …en minä voi haista…mähän oon…niin… toi…satuol.. H: juu juu, et voikaan…se oli vain vitsi….hiihiii …niin, ja se krimi on ihan pieni karitsa, lammas siis.. ihan pieni sellainen.. kai tuollainen …sun kokoinen K: taas sä alotat ton…. H: ei ei… se vain on sellainen ihan pieni.. toi tanssityttö sano K: mitä sekin luulee tietävänsä…mun kokonen lammas…höh… ja ilman pyllykarvoja… ittellään sillä ei oo pyllykarvoja… ---
07.02.2007 Harri: kiitos Ulpukka, kiitos kauniista kuvasta…katsohan koala, minä sainkin Ulpukalta kuvan…sinä et saanutkaan Koala: mitä?…minkä kuvan? H: no katso…tämän…näin upea kuva…ja se on mulle K: höh…miksei se mulle lähettänyt…eikse enää tykkää musta H: en tiedä…ei noista naisista koskaan voi olla v… K: tykkää se! tykkääää se!….Ulpukkaa!…ULPUKKAAA!!…tykkääthän sä vielä musta Ulpukka: minulla on jo kova ikävä koalaa … ja se kortti oli oikeastaan koalalle… sinä harri saat ihan oman K: soli mulle ...soli mulle... mähän sanoin soli mulle eikä sulle ollenkaan! H: no oli oli... rauhoitu nyt... mutta minä saankin paremman K: höh...etkä saa...eihän Ulpukka… eihän toi saa parempaa, eihän? Ulpukka: no katsotaan oisko jotain tanssikuvaa Harrille jooko, tai mun joku ruma kuva K: joo...paasse
ruma...oikein oikein tosi ruma...joo sellane sille…sellanen oikein ruma kuva
susta H: kiitos kuvasta Ulpukka, upea kuva…heei koala! katos nyt ...minä sainkin Ulpukalta tämän kuvan....paljon upeampi kuin toi sun K: eikäoo... mun on nätimpi! H: eikä ole, tässähän Ulpukka katsoo minua... se katsoo ihan kohti...s e tykkää minusta.. sun kuvassas se katsoo sun ohi....hehe... ei setaida välittää sinusta kuitenkaan K: eikä...eikääää!! ..ulpukkaaaa... kiusaakstoi taas mua H: hihii.. ja hei, katsohan miten sillä on päällään upeita turkiksia K: häh? mitä ne on… H: ne on tuommoisia nahkoja, eläinten karvoja…etkö tiedä K: ai eläinten? H: niin…on ne komeita…mitähän karvaa ne mahtaa olla….hmmmm…taitaa olla koalan nahkaa K: HÄ! MITÄ…KOALAN! ÄÄK… EIKÄ OO… EIHÄN ULPLUKKA...EIHÄN NE VAANOO KOALAA...EIHÄN!! …ULPUKKAA…MINNE SÄ KATOSIT…ulpukkaa!….ulpukkaaaa… Ulpukka: no ei tietenkään ne ole koalan nahkaa….ne on krimiä ja lammasta K: aha…lammasta….hmmm…lammasta… mikähän toi krimi sitten on? H: en minä tiedä.. jokin koalan sukulainen varmaan K: ??…eikä oo…eihän Ulpukkaa… eihän….sä oot ihan tyhmä! sä kiusaat H: no en minä noita karvoja tunne… minulla on vain toi yksi hattu tuolla hyllyllä, se on piisamia K: mikä se on? H: se on sellainen… sileäkarvainen… vähän koalan kokoinen ja näk… K: tyhmä! tyhmäää... mä en puhu sulle enää mitään... --- 04.02.2007 Harri: katos….huomenta koala.. mitäs sinä… miten sun aamus Koala: mä heräsin H: eiks olekin ihana rauhaisa aamu K: toi pimputus herätti --> aamun ensi ajatus H: mikä pimputus? K: toi… piano vai mikä se on H: ai.. juu pianoa se on… kuulehan miten kaunista K: sun lirutustas taas…mä nään sun naamastas H: heei, äläs nyt… kyllä koalatkin voi tykätä pianomusiikista… se rauhoittaa niin ihanasti tässä sunnuntai-aam.. K: mä oon ihan rauhallinen! H: aha… mut vähä kiree vai! K: no en ole! mutt se hetätti mut kesken H: olihan se jo aikakin… kellohan on jo kahdeksan K: ai aikakin jo herätä? … muullonhan mä saan nukkua vaikka kuinka kun sä katoat sinne hommiis H: (huokaus)… niin, mutta siihenkin voi tulla kohta muutos K: mitä… mikä muutos H: ei mikään…antaa olla… mutta olet sinä vähän kärttysellä päällä.. voi, et ois tänään K: ennO! H: no hyvä… kuule, sinulle lähetettiin eilen terveisiä… tytöt lähetti K: ai mun ihailijatko? H: eiku minun K: höh… taas sä alotat! H: ei eeei, on ne tietysti sinunkin…meidän molempien… tykkää ne sinustakin K: ai tykkää ne minustaKIN!… mutt mäen tykkää niistä! H: heei… äläs nyt… saa kai ne tykätä minustakin, vaikka ne tykkää sinusta… vai mitä K: nooh… okei…vähä H: mitä vähä? K: nii, saa ne vähä tykätä sustakin H: …voi taivas! K: hä? H: sanoin vain että on niin kaunis tuo aamuinen taivas K: joo.. niin on.. se on ihan paikallaan H: niin on… mutta kuule koala.. mitenkäs ne sinun nais-asiat? K: nais-asiat? … mitkä mun nais-asiat? H: niin… tai nalleasiat… mitäs niille kuuluu? K: niille? H: ookeiii… sille K: (punastuen karvojensa alla) nalleasia…mitä siitä H: niin että mitäs sille… tai teille… mitä teille kuuluu.. mitenkäs karvat hyrisee ja värähtelee? K: hölmö! …hyrisee ja värisee… ei tässä nyt mikään värise… höh H: no onhan teillä jotain, olette niin onnellisen näköisiäkin K: hei! ..mutt eihän sitä saanu kertoa H: miksei? K: entäs ne mun ihailijat… mites niille käy jos ne sais tietää ett mulla on … toi … se … toi Waity H: Waity on ihan kiva… ja nättikin… olisit onnellinen että sinusta tykkää joku tuollainen kaunis kuten Waity K: ai että musta sentään joku tykkää? H: nii… tai siis että just tuollainen kaunis Waity tykkää sinusta.. voi hemmetti… K: ai että Waity ois niiku mulle joku ainoo joka vois musta tykätä..niinkö? H: no eeei, ei tietenkään… kaikkihan sinusta tykkää…mutta … minusta Waity on ihan kiva…jos mä oisin sä.. niin mä kyllä pitäisin siitä kiinni.. K: mutta mähän pidänkin… tai siis…mä tykkään siitä H: no tulihan se sieltä… joka tunteen ripauksenkin saa sinusta kuin pinseteillä nyppiä K: mitä nyppiä …millä… pins H: eei mitään, se oli sellainen pikku sanonta vaan.. apua! … kuule, minä kirjoitin teistä pikku runonkin, haluaisitko kuulla K: ai runon… meistäkö.. tietysti taas sitä sun lirutustas.. yäk! mä sanon jo H: eiku ihan oikeasti… kuulehan.. K: (huokaus)…nooh… mutt hiljennä ensin toi pimputus…mun korvat ei kestä tota H: voi itku ett se on joskus rasittava K: mitä? H: eiku.. ääk… minä vain huokasin että tämä aamukirjoittaminen on kyllä ihanaa mutta vähän raskasta joskus K: no miks sä sitten joka aamu H: joojoo…. mutta kuules
nyt tämä runo: Toinen on kaukaa
etelästä, toisella muotonsa
kuuman maan, toisella turkkinsa
ruskean harmaa, toisella ruokana
puitten lehdet, K: heei… toi kuulostaa
nätiltä… eikä lirutusta ollenkaan ...Toinen on
suuresta kaupungista, tornista korkeasta, K: juu juu… jatkajatka... ...Kohtalo kumma
teitänsä heitti, tehtaista kautta
kauppojen, K: kenellä vallassaan ol'
kartta tuo… hyvä..iha ku mun kirjottamaa ...Täss' istuvat
nyt kaksin ja toistansa katsovat, K: ääääk! ...Silmät
kirkkaat, kasvot, vai
pitäiskö mun sanoa "naamat",
herkät ja kauniit, K: ?? … loppukse? H: juu… mitäs sanot? K: …. H: heei…mikä sinulla on… piditkö sinä siitä K:………joo… H: heei kuule… ethän sä vaan itke, heei pikkuinen…mun pikku koala.. itketsä? K: E! (snif) ..een.... mutta oli se kyllä nätti... mä tykkäsin.... (snif)… H: ja katso, minulla on kuviakin teistä… olette niin onnellisia niissä… saanko laittaa ne tähän samaan… K: joo laita vaan… mutt' hei! … miten mun ihailijoitten käy jos ne kuulee tän
H: hmmmm… minusta tuntuu että ne tykkää… ja täytyyhän sullakin nyt joku olla joka sinusta välittää K: ??… ai joku joka musta välittää! H: äää.. apua! … siis silleen…että pitäähän jokaisella aina joku olla jota ajatella ja silittää .. voi helkkari… K: ai jaa… no..jos pitää niin… ja ne ymmärtää vai? H: ymmärtää ymmärtää…. huh! K: no jos sitten laitetaan… mutt ooksä varma ettei ne tykkää huonoa ja vaikka katoa pois H: ei ne katoa… tulevat vain hullummiksi.. K: mitä? H: niin mä vain sanoin että huumaantuvat sinusta vain enemmän K: aijaa… no laita sitte se sinne netsiin … hopihopi… onkse jo? H: no ei tietenkään heti, mutta odotas hetki….ja se on kyllä netti… ei netsi K: …häh… no sinne kuitenkin… no… tee jo se! H: joo joo.. senkin hätähousu K: mitä? H: nii että sillä Waityllä on sitten ihana häntä K: nii onkii… ai säki huomasit sen? H: no tottahan mies nyt sellaisen huomaa … huh huh… K: soot aika kiva…kuitenki… tai siis…sä ymmärrät… H: juu, ymmärrän ymmärrän …(huokaus) ...se on ihan selvästi rakastunut K: sanoitsä jotain? H: een.. toi lattia vain on vähän kastunut ...sun kyynelistäs K: pöhkö!… eikä oo --- 02.02.2007 Harri: huomenta koala,.. kuule, minä olen tässä jo kirjoitellut kaikenlaista…ei tää mun elämä ole ollenkaan sellaista, millaisen kuvan tuo "hurmuri" antaa… ihan tavallinen poika, tai mies, minä olen Koala: hmmm…huomenta …ai… ei vai H: no ei… se on pahempaa ..heh, vitsi vitsi ;-) K: höh… tyhmä! ...mennä nyt taas kiekasemaan tollasta H: kiekasemaan… miten niin, leikillänihän minä va… K: no ajattele nyt vähän mitä sinusta ajatellaan H: aai … niinkö…siinä on nyt se viisas koala taas äänessä…niinkö K: no..niin H: nii'in, tässä alkaa siis muna taas opettaa kanaa… tai kukkoa K: kanaa…kukkoa.. joo kukkoa! …ja ooksmä joku muna vai H: äh…no et tietenkään… se on vain sellainen sanonta, kun nouremp.. K: aai ….mäoon vaan joku muna sulle…byäää… H: heei… en minä nyt sitä tarkoittanut… se tarkoittaa että.. K: muna… moon vaan yks muna…byäääh.. H: voi hitsi näitä aamuja ---
02.02.2007 Harri: hei koala…ois kiva kun olisi aikaa enemmän Koala: miks? H: noh.. silloin voitais kirjoittaa enemmän noita sun juttuja.. ja kaikkea muutakin K: nii'i… onhan mulla niitä H: mitä, juttujako? .. nytkö jo.. missä K: noon tuolla sun koneessa jossain H: missä koneessa.. tässäkö K: niin…mä oon kirjottanu niitä ku sä oot ollu poissa H: aijaa… olikos se sun juttu mikä tässä oli auki eilen kun tulin kotiin K: mitä siinä luki? H: en minä tiedä… en oikein saanut selvää siitä…ihmeellistä räpellystä vain K: räpellystä! ..sanoitsä räpellystä? H: niin no, sellaista aika sotkuista juttua, en oikein ymmärtänyt siitä… K: ai sotkuista räpellystä? … se oli mun yks tarina H: (huokaus) ..mistä se sitten kertoi K: no.. se kerto siitä pahasta sudesta H: pahasta sudesta? K: nii… siitä miten se kiusas muita metsän eläimiä H: ..niin? …mitäs sitten? K: no sitten se viisas, …tai siis yks viisas koala-karhu tuli ja... H: aha… vai niin, että siihen tuli sitten viisas koala taas paikalle ja koko juttu ratkes, niinkö? K: niin… juu…mistä sä arvasi? H: aattelin vain… tai arvasin jotenkin K: niin eiks se ookkin hyvä juttu… pelottava tarina H: oon on, oikein hyvä ja jännä… ja niin yllättävä ratkaisukin K: miten niin yllättävä? H: no… se että se viisas ja rohkea…ja älykäs koala ilmesty siihen ja ratkasi koko jutun K: joo, eiks ollutkin H: on… ihan itsekö sinä sen keksit K: juu.. eikse ookkin hyvä… mitähän se Ulpukka tykkäis siitä…lähetetään se sille, jooko… Ulpukkaaa… mullon yks juttu… haluutsä kuullaaa… H: ei Ulpukka kuule, se nukkuu.. on vähän kipeä vielä ja nukkuu… eikä sitä juttua nyt tuollaisena voi lähettää kenellekään K: miksei? H: no, se pitää kirjoittaa puhtaaksi K: puhtaaksi?… sehän on ihan puhdas…mull oli ihan puhtaat käd… H: siis kirjoittaa siistiksi, oikein kirjoitetuksi, luettavaksi… että siitä saa ihmisetkin selvää K: aaijaa H: joo…minusta tuntuu että se on nyt jotain koalan kieltä.. siitä ei saa mitään selvää K: eivai H: ei saa… miten se onkin noin sekaista K: emmäteä…noi nappulat on liian pienet H: miten niin liian pienet? K: no kato nyt näitä mun käpäliä… ne osuu miten sattuu noihin nappuloihin H: no näytäs vähän niitä käpäliä K: tämmöset H: no juu, onhan ne vähän räpylät K: räpylät! ..onksnää sun mielestä jotku räpylät! H: no eei… mutta onhan ne vähän omituiset…meidän pitäisi ruveta vähän opettelemaan tätä kirjoittamista.. se olis sitten minullekin vähän helpompaa K: omituiset räpylät… ite oot… ai opetteleen...millo? H: ai milloin aloitetaan vai? K: niin… nytkö? H: ei nyt, nyt on yö…minä menen nukkumaan… mutta katsotaan jos viikonloppuna ois aikaa…jooko K: joo… sitten
opetellaan….must tulee hyvä kirjottaja..must tuleeki hyvä kirjottaja..must
tuleekin parempi kirjottaja ku susta… mä oonki sitt par… K: joo nappulat… mikä tää on? H: mikä? K: tää nappula H: ai se … se on kuu K: ai toiko tuolla ylhäällä… toi kirkas pall.. H: eei, se on kuukirj… K: entäs tää? H: no se on käpslokki K: ai mikä … lokki..joku lintuvai..käpylokki… kuu ja käpylokki… kuu ja käpylokki.. H: voi eei, (huokaus) otinkohan mä liian ison urakan taas K: tä? H: eei mitään, aattelin vaan että tää on sinulle ihan pikku juttu vaan K: juu …niin mustakin tuntuu… kuu ja käpylokki… ne mä jo osaankii … heeei, mä kirjotan huomenna kun sä oot töissäs tarinan käpylokista ja ku toi kuu paistaa pelottavasti yöllä… ja se käpylokki liitää siellä kuutamossa ja se on pelottava… H: joo kiva, kirjota se huomenna … niin mä saan taas nauraa K: mitä sä saat? H: nii et se on varmaan ihan hauskaa K: siitä tulee jännittävä ja vaarallinen juttu H: joo niin varmaan… ja sitten tulee se viisas koala joka pelottomasti taas pelastaa koko metsän sen vaarallisen käpylokin kynsistä K: niin mä ajatt…. mistä sä sen tiesit… H: ...jotenkin vain käväs mielessä --- 30.01.2007 illalla Ulpukka: moi, rakkaat ystäväni, olette todella mahtavia kaikki Harri: juu, täällä me ollaan! Koala: mäki oon...mäki oon.... Ulpukkaaaa...mä kuulin... Ulpukkaaa... ootsä nyt kunnossa...ootsä taas mun kanssa....ethän sä jätä mua koskaan, ethän....heheeei...mä ooon täälllä...Ulpukkaaaa! H: rauhoitu koala, on se Ulpukka siellä ja kuulee sinua taas K: no hyvä.. Ulpukka: en jätä koskaan, en tietenkään, täällä taidan olla vielä vanhaksi mummuksi asti, H: Minulla on yksi runo juuri menossa nettiin, koskee sinua ja tätä hetkeä...minuakin....kaikkia paitsi koalaa tietysti K: höh...miksei mua? ---
29.01.2007 H: koala hei, ...tuus
tänne, halataan...kyllä se tästä... tuu mun syliin... halataan... katsotaan
huomiseen, jooko ---
Ulpukka: en koskaan kyllästy lukemaan koalan juttuja H: kiitos K: olinks mäkin hyvä...vaikka mä meinasin jo hermostua tohon ja sen juttuihin...muka "tulehtunut suolenpätkä" ..höh! Ulpukka: älä koala välitä jostain suolenpätkästä, minulla ei ainakaan sellaista ole…enää H: ei minullakaan…enää, koalalla varmaankin on K: ? mtäh?...mullako... apua! Ulpukka: ei ole, ei ole, ei ole! K: ei vai...eiksmulla oo....ooksä varma? Ulpukka: oon varma ei Koalilla ole, se on vain ihmisten vika K: jeee...kuulitsä... heei..kuulitsä...mulla ei oo sellasta....Ulpukka sano...ihana Ulpukka, muun ihana Ulpukka...Ulpukkaaa...sä oot niin ihan... H: koala! lopeta toi, toi se vasta lirutusta on... Ulpukka: eikä ole mitään lirutusta, miksi kiusaat pientä suloista koalaa? H: hehe...se on niin kivaa K: tyhmä! Ulpukka: Harri olet suloinen tuossa kuvassa kun hymyilet K: ei se mikään oo…mun hymy on paljon nätimpi...kato vaikka (koala hymyilee leveillä poskillaan) Ulpukka: sinun hymysi oikein loistaa Koala-kulta K: kuulitsä...mun hymy loistaa... ei sun...se on vain sulone...mun loistaa….mun hymy loistaakii... H: o hiljaa ja anna mun kirjoittaa rauhassa!...mene hymyilemään siitä jonnekin muualle... senkin hymymaama ---
24.01.2007 H: kuulehan koala K: nommitä? H: kuulehan, kerroin sinusta töissä yhdelle Heitikalle K: aai…Heitikalle… jollekin tytöllekö? H: juu…naiselle, ..minä kerroin että nettisivullani on yks pikku lisä K: aijaa…niin? H: joo, ja se vastas että ai, umpilisäke? Minä vastasin että joo, just' niin, umpilisäke…ja sitten me naurettiin makeasti…. ja minä lupasin että kerron sen sinullekin…. hahhahhaaa.. se oli hyvä juttu vai mitä koala... hehheeh.. eiks ollutkin K: ...olivai…mikä se sitt on? H: mikä? K: no se umpilisäke… mä en tiedä H: ai niin, se on sellainen pikku suolenpätkä tuolla ihmisen sisällä, jossain ohutsuolessa, mahassa, ja se leikataan monesti pois kun se tulehtuu… K: aijaa…ja mä oon sitten se pikku lisäke…se suolenpätkä… niinkö? H: joo! …eiku ei ... apua…olikohan tää siitenkin virhe kertoa K: ja sitten te nauroitte? H: joo, …tai… eeei me oikeastaan paljoa… ihan pikkusen vain K: ja mä oon joku suolenpätkä joka leikataan pois…tulehtunut suolenpätkä… joku lisäke ?? byäääh!! H: heeei koala, älä nyt…heei… se oli vain vitsi…se oli meistä niin hyvä juttu… jotenkin mä aavistin ett tää ei mee ihan putkeen ton koalan kanssa K: mä oon sulle vaan yks tulehtunut suolenpätkä…ja vitsi…niinkö… byäääääh!! H: et ole… heeei, et ole…koalaaa, et ole… se oli vain vits…sellanen hassu juttu K: hassu juttu…BYÄÄÄÄÄH!! H: voi helevatti… kuule nyt, ei me tosissaan niin ajateltu… enkä minä sitä tosissani… se oli vain sellainen ajatusleikki…. voi vitsi…miten mä tään nyt sille selitän ja korjaan… K: byääääh…suolenpätkä ja vitsi… ja sä oot mun paras kaveri…niinkö? H: no olen olen… kuule nyt…heei lopeta… en minä tarkoittanut sillä mitään pahaa…. hei kuule koala, kato mitä minulla on tässä! K: suolenpätkä!….byääääh… tulehtunut suolenp…. missä? H: no tässä lautasella… mulla on jädeä meille, ja puolukoita… ja toffeekastiketta…tuu oottaan mun kanssa vähän herkkua K: EN-TU! H: tuunny….tää on ihan hyvää… tästä tulee hyvä mieli ja hyvä maku suuhun…tuunnny, mun paras kaveri…ja mennään laittamaan lisää juttuja sun sivulle…jooko… siellä jo sun ihailijas oottaa K: ... oottaa vai?…(snif) H: oottaa oottaa… otas nyt toi jätski ja istu tähän mun viereen… aletaas laittaa jotain kivaa…vaikka yks hassu juttu kun mä kerroin sinusta töissä… K: kerroitvai, kenelle? H: yhdelle Heitikal… K: ai se lisä-juttu…byä… H: ei eeeei, yks ihan toinen juttu… voi hiivatti… yks ihan toinen juttu… otas nyt sitä jätskiä K: snif… juu, no …mitäs me nyt sitten kirjoitetaan… H: no juu laitetaan vaikka… mitä hitsiä mä nyt keksisin äkkiä…apua! ---
22.01.2007
K: Mä nukun
vielä, näyttää siltä, ...mä mietin, ...sellaista mä
mietin, ??? yääk...
tää kuulostaa ihan tolta tossa vieressä joka kirjoittaa, Miten sanoudun
irti sen vallasta, ett' saisin
käyttää vain omiani, K: hoh! ...katos mikä siihen tuli.... heeei..huomenta! H: no
huomenta, heräsithän sinäkin ---
H: no huomenta Koala, mitenkäs sinulla näin aamulla K: hmmmm... H: nukuitko hyvin täällä mökillä K: hmmmm... hoijjaaa... juu ...oli vähä kuuma kun pidit niin kovaa lämpöä H: ainiin, minä unohdin...sinullahan on toi turkki K: on sullakin... tollanen pieni turkki H: juu, mutta tää ei lämmitä kuten sinulla K: eivai H: ei K: kuule... mä olin yöllä matkalla H: ai...missä... vai pitäiskö kysyä kenen luona? K: mistä sä arvasit? H: aattelin vain K: mä olin Ulpukan luona H: Ulpukan! ...mutta eihän Ulpukka ole eläin K: eläin ja eläin... joko sä taas alat ton... kai mä nyt saan tavata ketä mä haluun! H: juu juu, tottakai... anteeksi.. eihän siinä tietenkään mitään pahaa ole... kivahan se varmaan oli K: niin oli...mistä sä tiesit että oli kivaa H: ajattelin vain... kun olet niin ihastunut siihen Ulpukkana, vaikkei se olekaan el... ups..sori K: huhuu..kuuletsä Ulpukka, muistatko... yöllä, meillä oli kivaa H: ei se kuule sinua nyt.. sinun pitää kirjoittaa sille K: ai kirjoittaa... taasko...juurihan mä eilen sen runon... H: no saa sitä kirjoittaa lisääkin... ja jos te kerran yöllä tapasitte, niin oishan se kohteliasta aamulla ees tervehtiä ja kiittää.. K: ai kiittää? ...no juu sitte... heei Ulpukka! kiitos ku tavattiin yöllä...kyllä meillä olikin kivaa, eikö ollutkin...muistatko..
H: kuule koala... ymmärrätkö sinä sen että se ehkä oli unta K: mitä? untako... ei ollut unta... ei ollut... eihän Ulpukkaa...eihän Uuulpukka...eihän se ollut unta...sano tolle ettei se ollut unta...eihän ollut H: ei se ollut unta...ei ollut... totta se oli, ihan oikeesti kaikki (huokaus) voi eeei...tääkin vielä ---
20.01.2007 K: taas sä aloitit noi rakkauslirutukset..tää mökkikö sut hullaannuttaa H: hullaannuttaa? ...minusta nämä ovat kauniita K: ai onvai...no toivotaan että ees joku on samaa mieltä sun kaa H: kirjoita itse parempia... mitä sinä kirjoittaisit...jos osaisit... miten sinä herkistyt täällä mökillä K: en mitenkään... minä en ole tollanen höynäht... H: entäs se Floora-neiti K: kuka? H: se Floora-neiti joka sinulle kirjoitti juuri kun oltiin lähdössä eilen K: aai se Floora... emmä-tiä enhän minä edes tunne... H: mutta, eikös sinulla mikään värähtänyt K: värähtänyt... mikä? H: siis sun sisälläs...minä tarkoitan K: oisko pitänyt? H: no minä vain ajattelin että jos... Ulpukkakin haluais varmaan tietää K: ai Ulpukka! ...muuun Ulpukka siellä....heei! missä se Ulpukka on? ...missä se kone on täällä mökillä... eihän täällä ole sitä konetta....Ulpukkaaa, kuuletsä ...mulla ei oo konetta!! H: on täällä kone...tämä pieni...kyllä me tällä pärjätään täällä ... ja kuule koala, Ulpukka on ihminen, ei eläin... K: ELÄIN! kuka tässä on ELÄIN? ...sä ite oot eläin! ...Ulpukkaaa...mulla on ikävä! H: no kirjoita sitten vaikka Ulpukalle joku runo, ihan vaikka vain malliksi ...mulle (hihii) K: ai runo Ulpukalle...muuun ihanalle Ulpukaalle... Ulpuukkaaa..kuuletsä? H: no ei tietenkään kuule, se pitää lähettää sille sähköpostilla... mutta kirjoita se nyt ensin paperille...tosson kynä sulle...annas palaa K: hä..palaa? H: niinno, se on semmoinen sanonta vaan, siis alas nyt kirjoittaa, minä odotan K: mitä sä odotat? H: no, että sinä kirjoitat sen... ja sitten lähetetään se Ulpukalla...sitä minä tässä odotan K: aha...nojoo... siis...?? H: "nojoo...siis" K: mitä? H: ei mitään...kirjoita nyt vaan... minä käyn vaikka vessassa tässä välillä K: hyvä...saa olla ees hetken rauhas... siis... aijooo: Kun aamulla herään katon naamaasi kaunista, en herätä sua, sä vaan ihailet mua...tuu pian mun lua... Heeei kato! mä tein sen...kato! H: no minkä...ai, näytäs.... - voi eei... ethän sinä voi sanoa "naamaasi", se tuntuu jotenkin niin sopimattomalta K: onhan sillä naama H: no onon, mutta...jos sinä kirjoittaisit esimerkiksi jollekin koalalle, niin eihän sillä ole naamaa K: no mikä sitten H: no vaikka...turpa...tai kuano K: TURPA! justiin...katselen kaunista turpaasi...joo'o... tai kuonoasi... kylläpäs on kaunista H: niin no, ei se nyt ihan taida sopia...anna olla se naama, se on ihan hyvä... mutt toisaalta, toi on vissiin minun runo alunperin...sinä taidat nyt matkia sitä K: onvai,...jotenkin se tuntuikin tutulta.... katsoitsäkin jonkun naamaa siinä? H: en! eikä se kuulu sulle K: juujuu... einiin, ei tietenkään... olikse muuten se..? H: STOP! älä taas sotke minua sun runoihis K: ookei ookei...älä ny hiilly H: kirjota nyt ihan oma runos, minä menen vähän kävelemään tuohon pihalle...aamuaurinkoon ja ihanaan talviseen säähän
K: juu...noniin siis: (huokaus, siis semmoinen pienen koalan pieni huokaus) Mä...ootan sun...postia.... että saisin ihailla sun....ööö...pyöreitä poskia... ja korvies ihanat...pörröt...ja sun...häntäsi nupukka....ööö.... kun niitä katselen...öö...must tuntuu ... ettei mun päässä ole enää...eee... ketään kotona... ja mun ajatusket on jo....matkalla....sun luo ....voi miski oot niin kaukana...millo tää elämä sut mun syliin tuo ? ...ääääh... mä oon kuullu liikaa sun runojas...täähän on ihan sitä samaa siirappia kun noi sun... se tarttuu ja pilaa mun luovuuden... aaarg! H: pilaa minkä? nojoo...hei ootas...älä nyt sotke sitä...katsotaan sitä yhdessä... eikös sen pitänyt ollakin vähän niinku joku rakkausjuttu K: rakkausjuttu? pitivai? H: niin Ulpukalle...vaikkei sillä nyt olekaan tollasia poskia.... eikä tuommoista hännän nupukkaa...eikä kai....tai on sillä varmaan toi "naama" K: mistä sinä tiedät mitä sillä on...ethän sinäkään ole sitä nähnyt H: niinno, en niin olekaan, ehkä tää onkin ihan oikein...hei annas kun minä kirjoitan sen puhtaaksi ja lähetetään se sille.... ois kiva nähdä sen naama kun se lukee.. K: "naama!" no nyt se siis käy! H: mikä? K: se "naama"... sillä siis onkin naama...sä sanoit äsken että se ei käy, ja sitte kuitenkin ite sanot että naama H: juujuu...käy se...se on ihan oikein.... kyllä sen naama pitäis nähdä...vai mitä koala K: miten niin "pitäis nähdä" H: ei mitään.. tehdään tää valmiiksi ja lähetetään sitten... jooko K: joo... pian pian...hopihopi...mitä sä hymyilet siinä? H: en
mitään...tuli vaan mieleen yks vanha juttu...se minua vähän nauratti... Mä ootan sun
postia, ja korvies ihanat
pörröt, sun häntäsi nupukka, ja mun ajatukset
on jo matkalla sun luo H: kato nyt koala, ei toi ole hassumpi K: ai ei "hassumpi"... eivai... onkse sitt hyvä? H: nojoo, onhan se K: MITÄ! eikö se olekaan hyvä! H: on on, oikein hyvä se on... kato nyt miten se on herkkä ja oikein tihkuu rakkautta ja romantiikkaa...tippa intohimoakin K: onvai ...tuliksiitä sellane! H: tuli tuli, se on ihan hyvä K: aaarg....siirappia...lirutusta...sä oot pilannu mun luovuuden! H: ei ei koala, tää on hyvä..tule lähetetään se Ulpukalle K: joo lähetetään (sniif).... soon niin herkkä, tihkuu rakkautta ja intohimoa... hmmm...yäk...mutt jos Ulpukka vaikka tykkäis....mistä sitä koskaan tietää .....LÄHETÄ JO! H: juujuu... tää on vähän
hidasta täältä mökiltä....nonni..nyt se lähti... (huokaus)
huh...Ulpukka, koita
kestää.. ---
19.01.2007 H: hei koala, minä sain sun postilaatikon toimimaan…nyt kaikki tulee sun omalla nimellä K: ai kaikki ihailijapostiko? H: niin, justiin se, ..jos sitä nyt sattuis vaikka tulemaan joskus K: miten niin joskus… H: niin, ei se nyt niin varmaa ole sen kanssa…jos ei sinusta pidetäkään.. K: miksei, olihan se eilinenkin…mikä se oli…se tanssityttö… ja onhan Ulpukka…mun ihana Uulpukka… kyllä Uuulpukka mulle kirjoitt.. H: KOALA! Älä nyt taas hehkuta niin kovasti…muuten, kun minä sain sen toimimaan, siellä oli 260 lukematonta postia odottamassa, jo aikaisemmin tulleita K: MITÄH ! kaksisataakuusikymmentä kirjettä…mullekko…mullekko…ai ihailijapostia… Mulle oli ihailijapostia mulle oli ihailijapostia..mulle oli… niin enemmän kun sulle koskaan… huomaaksä nyt ku mä oon sanonut että kyllä ne mut huomaa …ja musta tulee kuuluisa.. kuulitsä koo uu uu äll … K U U L U I S A ! H: joo joo, kuulin kuulin.. mut kuule.. K: mulle tulikin kaksataakuuskyt kirjettä..kaksataakuuskyt kirjettä.. sulle ei o koskaan tullut sell.. H: he odota nyt vähän..mä kerron K: no…kerro.. mä oonkin kuuluisampi ku… H: ne oli kaikki roskapostia… semmosta ***SPAM*** -postia K: roska…mitä… spam… mitä? ..mun ihanaa ihailijapostia H: juu, mutta ne ei ollut sellaisia…kuule nyt… ne oli kaikenlaisia mainoksia ja melkein virusposteja…ja ne oli monet kauheen kiinnosuneita sun miehisyydestä… tai siis sun koalasuudesta.. tai miten se nyt sanotaan… siitä että sinä olisit koalatyttöjen kans… K: mitä… viirusta kiinnostuneita ….kiinnostuneita mistä? H: no siitä että miten sinä pärjäät jos sinä olet… höh, olkoon… ei ne olleet tärkeitä… roskaa vain K: ai…roskaa…mutt kyllähän mä pärjään…enks pärjääkin… H: juu juu, pärjäät sinä… kaikki on hyvin…. ja kohta varmaan tulee sitä ihan oikeatakin postia K: ooksä varma kanssa. H: oon oon, kato nyt, kuuliksä…siellä on jo yksi kilahti…kato, se on Ulpukalta K: Uulpukalta..mun ihanaalta Ulpukaalta… mun .. H: joo joo, lopeta jo taas… luetaanpas mitä siinä on.. ---
18.01.2007 H: nonni Ulpukka, täällä ollaan taas K: mäki oon...kuulitsä...mäkioon...mä, koala H: minä vähän tärisyttelin konetta…näitkö Ulpukka: moi, mulla on jotain häikkää kaitsareissa, en kuullut kun herättelit H: mitä, ...kalsareissa? Ulpukka: kaiuttimissa, siinä ei lue kalsareissa… no oletko kippee vai et? H: juon ihan ekaks kahvit ja tilaani mietin.... sitten jos vielä on voimia.....viiiiiuuuh à Wanhalle tanssimaan pariksi tunniksi, vähän tyttöjä nauratteleen Ulpukka: …ja sitten...? H: mitä sitten... ai sen jälkeenkö...no takas kotiin tietysti, tähän koneen ääreen ja korvat luimus sun etees Ulpukka: minulla on uutisia…Kalevasta tuli soitto ja kiitti hyvästä jutusta, samoin joku pieni paikallislehti mut en kuullut tarkkaan minkä niminen, ihmiset oli kysellyt onko sinulta kirjaa?! K: kirjaaa.. kirjaaa... kirjaaa... kuulitsä, multa kysytään kirjaa...missä se on.. missä H: ei missään, koala…älä riehu... ei sinulla ole sellaista... minulta ne kyselee... minulta, kato tänne… M I N U L T A K: höh....miksei multa koskaan kukaan kysy mitään.. byäääääh H: eiks kukaan voi sanoa, että kysyisivät joltain kustantajalta onko minulta kirjaa Ulpukka: just meinasin kirjoittaa että ota Koala nyt siihen viereen mulla on asiaa H: koala hei...älä itke enää...tuu tänne, Ulpukalla on asiaa sinulle K: byää...AI MULLE VAI...sill onkin asiaa mulle, sill onkin asiaa mulle… kuulitsä…M U L L E... ei sulle.. hähää H: voi hitsi sun kanssas, lopeta jo toi Ulpukka: no koala, otahan sitä Harri-kaveria niskasta kiinni ja sano että kerää nipun, ison nipun, runoja viikonlopun aikana ja vie ne Gummerukseen, niin ainakin on alkua ja sitten kirjoittaa sinusta oikein hyvät jutut ja vie ne mahdollisimman pian painoon kans, niin päästään alkuun… ei siitä mitään tule jos et sinä koala laita siihen Harriin vauhtia! K: KUULIKSÄ MITÄ SE SANO.. KUULIKSÄ H: en, no mitä se sitten sano K: sun pitää ruveta tekee jotain mun eteen H: ai sinun vai, sinun eteen vai? K: niin justiin, niin se sano H: no helevatti.. sama vastaus kun ennenkin.. siellähän ne on netissä kaikki niiden silmien edessä...menisivät sinne katsomaan Ulpukka: Koala! pikkaisen nyt
kyllä narrasit, piti sanoa Harrille että panee vauhtia runojen kanssa H: ai, pitääkö tässä oikein nöyräksi ruveta... ryömiä sinne ja kynnystä koputtaa .. minä lähetän sinne ton koalan, se on muutenkin lähempänä kynnystä.. senkun vaan naputtaa nokallaan K: MITÄH! vai minä.. ja lähempänä...ja naputtaa nokalla...voi mitä mä teen sulle senki…senki…senki…nahkapää Ulpukka: tai vie vaikka sinne Lasipalatsiin, sekin on mahdollista…kauniit runot on pian saatava esille H: tule tänne, mennään yhdessä.. jos ne vaikka sinua uskoisivat... minä kun olen vain tällainen pieni… K: se olit toi ku sano noin... en minä! Ulpukka: kummalla siellä nyt tökkii.. alkuun on päästävä! H: tolla K: tolla H: vai, voisiko sinne mennä vain ja sanoa että "täss mä ny oon", ja tarinat on nähtävillä netissä.. mennäänkö yhdessä vilkaisemaan...Vai pitääkö ne paperit aina olla matkassa ja vuosi roikottaa siellä hyllyn reunalla ennen kuin tapahtuu Ulpukka: Miks mun pitää olla niin kaukana, oisin jo kerännyt ne runot kun mulla on aikaa ja mennyt oikeen salakun kans enkä ois pyrstöäni nostanut ennen kuin menee niille perille… Ota nippu mukaan ja esitä samalla miten ne on valmiina netissä…katos kun kaikilla ei väläky niin kuin meillä… mä panisin tukan tiukalle nutturalla ja tummat vaatteet ja sateensuojan jolla sohisin niin että perille menis K: kuuliksä... hei kuuliksä H: mitä nyt K: ulpukka sano ett kaikilla ei väläky niinku meillä…Ulpukalla ja mulla H: ai sinulla... jasso.. niinkö se sano Ulpukka: mun isä on opettanut aikoinaan että sen minkä haluaa saada läpi ei saa periksi antaa ja selkäänsä kääntää H: minäkin voisin tehdä niin, mutta kun minä en saa sitä nutturaa K: mä voisin saada...kato..kato...mä saan tämmösen pienen nuttur… H: joo hyvä hyvä... mutt sinulla ei ole tummaa pukua.. sulla on vain toi kauhee karvatakki K: kauhee karvatakki! kuule.. byääää...sä et tykkää mun turkista... Ulpukka: muista että paino ei ole pankki, ne on sun palvelijoita, et sinä niiden…lähetän sulle yöllä osan mun sisusta, jooko H: sori koala, mä on vähän hermostunut...en minä tarkoittanut.... tuu tänne minä silitän sun pehmeää turkkias vähän K: en-tu H: tuunny Ulpukka: älä Harri-kulta ja tietenkin koala-kulta nyt hermostu, olen usein joutunut sisuni takia hoitamaan ihmisten asioita, minä kun en aristele enkä anna periksi .. älä hermostu H: no minä katson aamulla ja teen jonkin "kasan" ja sitten jutellaan .. nyt minä alan valmistautua tuonne Wanhalle… voinhan minä jättää ton Koalan tähän koneen ääreen siksi aikaa... K: apua..en mä osaa...apua..et jätä mua yksin...heeeiii...ääälä jätä mua yksin... Ulpukka: pidä hauskaa…ethän vain loukkaantunut mulle.. olen vain huomannut sinussa pienen arkuuden ja herkästi periksi antajan roolin H: Ulpukka hyvä, no en varmasti hikeenny. Sinä olet maailman paras tyyppi ja ilman sinua tästä ei kyllä tule mitään Ulpukka: muista Harri, sinä olet ollut kipeä…laita kunnolla päällesi ettet paluumatkalla vilusta…ja suoraan kotiin!!! vai mitä mieltä on koala tästä H: en minä sitä ole... pitkässä juoksussa en ole. Enkä anna periksikään.. odotan vain aina sitä oikeaa aikaa ja paikkaa. Se on kaikessa se tärkein asia, siksi en suinpäin ryntäile Nyt on kyllä oikean tuntuinen hetki...ja pitäähän tässä helekutti soikoon jotain tapahtua, hommatkin loppuu kolmen viikon kuluttua! …ja minä haluan vain kirjoittaa.. ei minulla ole aikaa juosta joka paikassa paperinippujen kanssa.. K: ai mistä? Ulpukka: rauhoitu vain, ei tässä mitään hätiä, kyllä tämä tästä H: kuulitsä koala...RAUHOITU! Ulpukka sano sulle niin K: ai mulle vai H: juu, just sulle... S U L L E H: minulla on huomenna lomapäivä...ja maanantaina kanssa. Sinä aikana me tehdään kyllä jotain suurta K: nii mullakin on...ja sitt me tehdään jotain suurta....hei, mitä se suuri oikein on H: kysy Ulpukalta, älä minulta kysele...Ulpukka tietää... Ulpukka: Harri ja koala kullat,
siis molemmat, ….olkaas nyt kunnolla siellä, eikä saa riidellä Koala. pidä huoli että Harri nukkuu myös, muuten ei pää kestä kun en ole auttamassa siellä…mielelläni oisin H: Ulpukka kulta... en minä ole ollut tällainen "valmis" vielä kovin kauaa. Nyt vasta on se oikea aika, usko vain minua. Ei saa mennä liian aikaisin, siitä ei hyvää seuraa. Olen jo kerran kiirehtinyt asioiden edelle, kävi huonosti. Jospa nyt ois riittävästi osaamista ja näyttöä tämän tien alkuun...sillä alussahan minä vasta olen...alussa. H: viime syksy teki minusta sen mitä minä nyt vasta olen… älä pelkää Ulpukka, näenhän minä sinun tarkoituksesi joka on pelkästään hyvä. Ulpukka: toista tulee kunnioittaa ja pönkittää eteenpäin… ja minä tykkään teistä molemmista, Harrista pikkasen enemmän kun ollaan ihmisiä, ja koala on maailman ihanin koala H: kuulitko Koala...Ulpukka tykkää minusta enemmän kuin sinusta …M I N U S T A K: häh... ei voi olla... H: on se totta, se tykkää minusta enemmän...se sano K: gyäääääh... H: BYäää... hei K: byäääääg H: koala, se on byäääääh K: BYÄÄÄÄÄÄH...sä oikein kierrät puukkoa reiässä H: missä ihmeen reiässä Ulpukka: MINÄHÄN SANOIN ETTÄ IHAN PIKKIRIIKKISEN ENEMMÄN, anteeksi koala… saanko minä joskus halia sinua K. et ! H: saat sinä...mä näin...se vähän hymyili Ulpukka: miksi en saa sinua halia? nyt on mun vuoro itkeä… K: hehe...minä vain leikkiä laskin... totta kai sä saat...totta kai mun ihana Ulpukka...mun kaunis ja suloinen Ulpukka.. mun raka.. H: lopeta Koala toi hehkutus taas!...uskoohan se vähemmälläkin Ulpukka: anna tulla loppukin…odotan, tai itken… K: niin, mun ihana ja kaunis ja suloinen.... H: lopeta! se vain kiusaa sinua...leikkii sun kanssas K. ai kiusaa...ja leikkii vaan ??? byäääääg H: se on Byäääääh K: ainiin...byääääh Ulpukka: koala kulta, olet minulle rakas… Harri kans K: mä oon sille rakas...kuulitsä H: kuulin kuulin...kato! mäki oon K: joo...säki oot sille H: ollaan me aika kivoja, vai mitä Koala K: juu..(snif) … ja säki oot Ulpukka: ihania olette molemmat…ja toivon että jonakin päivänä saan nähdä teidät molemmat K: mä oonki komee.. ei toi oo oikeastaan minkään näköne...ainakaan mun mielestä Ulpukka: mun mielestä on…ja olette molemmat ja piste… menikö perille K: juu H: juu K: vaikka.., onhan sekin aika
karvanen... ollaankohan me vähän sukulaisia --- Koala odottaa ihailijapostia H: Hei Ulpukka...kuulin tansseissa että koala ois saanut ihailijapostia kun on niin kiva...mutta sen posti ei toiminut K: Mitäh....mulleko postia...kuka niin sano...kuka? H: Yks tanssityttö kertoi K: kerto! ja mulle et ole kertonut mitään H: no vastahan minä tulin.. ja nyt heti kerroin K: mutta posti...miksei se toimi...ääk..sä oo tehny ton tahallas etten mä sais enemmän postia kun sä....sä oot kurja..kurja..kurja..oikein...oikein....kalju! Ulpukka: mä lyön vielä naurusta pääni tähän näppikseen H: no mitä toi nyt on..."kalju"..se oli vahinko, en vain onnistunut heti...kyllä se nyt toimii K: toimiiko... toimiiko varmasti? H: no toimii toimii K: miksei sinne sitten tule mitään H: tulee varmaan pian.. ole nyt rauhassa K: rauhassa..... miksei ne kirjoita …mä oon täällä...heei ihailijat...MÄ OON TÄÄLLLÄ - kuuleeksne H: kuulee kuulee, älä enää enempää riko kurkkuas...ja mun korvia... ja hermoja (voi vitsi ton kanssa) K: joo jooo...mulle tulee postia...mulle tulee postia... mulle tul.. H: rauhoitu jo! eihän sinulle voi mitään kertoa K: voiha...mäoon iha rauhallinen...iha rauhallinen...iha rauhallin.... H: ole nyt hiljaa!...odotellaan rauhassa ---
18.01.2007 Ulpukka: no, mitäs siellä tehhään H: (huokaus) runoja kirjoitan, tämän päiväsiä töissä kirjoitettuja... ja sitten ylläpidän piiraan niillä…ja nää koalankin jutut pitäis saada näkyville K: niin pitää...nop..nop... äkkiäää H: älä nyt hosu, Koala Ulpukka: kirjoita ihmeessä kaikki ne koalan jutut, haluan ehdottomasti lukea ne kaikki,.. ne saa minut todella hyvälle tuulelle! Haloo!!! Koala, kuuletko kun kirjoitan, tai näetkö sinä kun toi toinen varmaan rustaa jotain, vai kumpi kirjoittaa ja kumpi tavaa? H: juu juu olen täällä... K: mä kurkin täältä olan yli...vaikka se aina välillä hätistelee mua...mokomakin... mikähän se oikein luulee olevansa...joku kirjailija vai K: Koala! älä höpötä... sä häiritset Ulpulla: luitko tän sivun alusta asti? K: luin luin...säoooot ihana Ulpukka....säoot ihana....Ulpukkaaaa..sä oot ih... H: lopeta Koala, toi hehkutus!...kyllä sen nyt vähempikin riittää K: sä oot kateellinen...ihan selväsit sä oot kateellinen H: enkä ole, mees nyt, minulla on hommia K: aina se reuhaa mulla...Ulpukka, sano sille ettei reuhaa Ulpukka: no nyt molemmat pojat siellä, rauhoittukaa, muuten täältä tuleekin sellainen mamma, joka pitää jöötä, molempien teidän pitää saada rauhassa tehdä töitä, molempien työ on antoisaa muille… olen niin onnellinen lukiessani teidän juttuja ja runoja K: siinäs kuulit...rauhotu, sano Ulpukka H: sulle se sen sano, SULLE! K: eikun sulle H: sullepas K: eikun SULLE! H: sullehan...ja mene jo siitä! K: mee ite H: (huokaus) että meninkin ottamaan sen mukaan tähän K: mitä sä huokailet… H: mietin vain että mitähän muuta tänään kirjoittais ---
---- tästä alaspäin oli alku, alusta loppuun ---- yläpuolella uusimmat
H: Hei Koala, herää!…älä
nuku, herää...! H: nooh äläs nyt, on ollut
vähän kiirettä… H: niin, mitä mieltä sinä olet, miltä tämä oikein näyttää mun parhaa.. niin, sun silmissäs? K: niin, (huokaus) riekkuu yöt, riekkuu päivät, kadonnut jo aikaa on järjen häivät H: mitä! älä kuule…, äläkä
sinä rupea siinä runoilemaan, se on minun hommani H: no, ne vain on sellaisia
koskettavia, elämän tilanteita ja kokemuksia.. ymmärräthän sinä - no onhan itselläsikin murheita
ollut, mitenkäs se sun ikuinen rakkautes siellä Australiassa, mikä sen nimi
nyt olikaan, …se …se Gertrud - minä en kyllä kysy sinulta
enää mitään - mee takas nukkumaan siitä,
äläkä enää sano mitään, minä en kestä kuulla sun mielipiteitäs - mee siitä nukkumaan takas ---
..."ihanain öitten kone" runon alkuun --> - nonni, taas.. <-- takaisin runoon ---
- mäkin oon... mä oon toi
komeempi...tuolla takana - Niin Annukka kulta, tässä me ollaan, me kaverukset... - joo, oikein parhaat
kaverukset... sano sekin vielä... oikein tosi hyvät kaverit eiksniin, sano
sekin vielä ---
12.01.2007 - Mitä…? Koala, joko sinä taas olet siinä. Mitä sä sanoit? - Nii ett' kirjoittaisit jo jotain muuta, etkä aina noita vanhoja lirutuksia - vanhoja lirutuksia, …miten niin lirutuksia, nämä runothan ovat niin kauniita ja kosket…. - nii just, niin ovat, tosi kauniita ja joo, oikein tosi koskettavia… mä ihan itken tässä näätkös…byääääääh! - lopeta toi pelleily, Koala! ...sano sinä sitten mitä minä kirjoitan, anna jokin aihe minulle - no, eiks jo olis aika vaikka mun saduille, ..sä oot luvannut, muistaksä… sä oot luvan…. - no olenhan minä, mutta kun… - mitä mutta kun, …tai anna mun itseni kertoa.. onhan mulla niitä tarinoita, etkö muista - muistan muistan… ai sinä ootkin kateellinen minulle kun minulla on ihailijoita, haluaisitko sinä oman ihailijakerhon vai mitä? - en, een… eenkai, tai mistä sitä tietää vaikka joku ihana pieni ja karvainen innostuis munkin perääni kun kuulis mun satuja - just niin, sieltähän niitä pörröpäitä tulisi sinun tykös ihan korvat hulmuten, niinkö - no mitä pahaa siinä, tiedä vaikka tuliskin… tuleehan sullekin koko aj.. - lopeta Koala, et kyllä vedä minua noihin sun satuihis… - ookei… mutt' mä haluun sitt' oman laatikon - mitä, minkä…. - oman postilaatikon, mihin ne mun "pörröpäät" voi sitten lähettää ihailijapostia… - just niin, sellainen ihan pikkunen laatikko vaan, eiks niin, ...ihan semmonen pikkuruinen lodju vaan…kuule, ei niin pientä laatikkoa ole keksittykään mihin sun ihailijapostis ei mahtuisi - nyt sinä olet jo kateellinen, mä huomaan… enkä ole vielä ees ekaa satua kirjoittanu - enkä ole kateellinen, en varmasti ole…ja mistä minä olisin - siitä kun minä olen niin suloinen kaikkien mielestä,… ja sä et ole sitä - ai suloinen vai, olenpas… tai siis… kyllä minustakin pidetään… ainakin vähän - juu, ihan vähän vaan, mutta
entäs jos minusta tuleekin oikein kuuluisa… kuunteles tätä: - älä horise siinä, enhän minä nyt tuollaiselle haaveelle rupea kateelliseksi,…tee nyt ensin edes yksi satu niin katsotaan miten sen kanssa käy - okei, kuuntelehan tätä, vaikka näin: Olipa kerran pieni ja viisas ja älykäs Koala-karhu joka eli Australian viidakossa, ainiin...se oli vielä hirmuisen rohkeakin… - just noin, ja tosta se oikein Finlandiapalkinto irtoaa… ja sinä oot tietenkin tuo "viisas ja älykäs…ja se hirrrmusen rohkea" eiks niin… - no ei, en tietenkään… tai
no… miksei, voisinhan se olla minä… vaan en ole, EN ole - maltan tuskin odottaa... - mitä sanoit? - en mitään, jatka vaan, minä kuuntelen… tässä samalla kun katselen telkkaria… - no niin, siis: olipa kerran pieni ja viisas ja älykäs… - sä sanoit ton jo! - ÄLÄ KESKEYTÄ MUA !… mun ajatus katoaa… - mikä ajatus? ..onko tuossa jokin ajatuskin - älä kuule ukko… niin… tai oishan mulla yks toinenkin hyvä aihe… - ai, mikäs se nyt sitten ois... (hohhoijaa) - se voiskin olla parempi, se on yhestä runoilijan raakusta joka villasukat jalassa kirjoittaa runoja ja unelmoi jostain utopistisesta elämästä, jossa se olis kauheen kuuluisa ja naiset vain parveilis sen ympär… - Koala lopeta! ...et kyllä rupee tollaseks, ..pysy vain niissä saduissas,…annas tulla nyt, minä kuuntelen - etkä sitten kato telkkaria samalla - en katso, en…no alotahan nyt, minä kuuntelen… - noniin, siis olipa kerran pieni ja viisas ja älykäs… niin ja hirmuisen rohkea Koala-karhu… - sä oot sanonu ton jo kahteen kertaan - OO HILJAA ! mun pitää keskittyä…. niin, ja eräänä päivänä kun Koala lepäili puun latvassa ihan kaikessa rauhassa ja söi eukalyp… hei, onkse seellä vai geellä… - mikä? - no toi eukalyptus… - en minä tiedä… ja mitä väliä sillä nyt on, anna mennä vaan.., - no niin… siis söi rauhassa niitä euqalyptuspuun lehtiä, kun yhtä äkkiä kuului… ---
…"hei lopeta jo toi" <-- takaisin runoon - hei lopeta jo toi - mitä sanoit - en mitään, jatka
jatka vaan ---
13.01.2007
yöllä
Täss' istumme kaksin,
Koala ja mä, Yhdessä olla vain
rinnakkain, katsella iltaa sammuvaa, Kuinka voikaan
toinen olla toiselle tärkeä, -harri
---
Koala Mesessä (siis Messenger -keskustelussa internetissä) H: Koala kato... Koalaaa! ...kato K: mitä ny H: kato mitä Ulpukka laittoi sinulle, sinua halaamaan tuollaisen kivan kuvan (nallehymiö) K: mulle vai....kiv....mutt eihän toi ole koala.... en toi ole mä H: niin niin, mut se halaa sua K: kuule! ...mua ei nallet halaa ! H: Koala! kiitä edes Ulpukkaa K: ai mistä H: no tuosta....nallesta kun se halaa sinua.. katso nyt miten kiva se on…eikse nyt ole kiva ett suokin ees joku suostuu halaamaan K: ai suostuu! kuule... varo sanojas.... vai suostuu ---
Harri on komea ja Koala on ikivanha Ulpukka: Olet komea mies, muuta en voi sanoa ja sydämesi kultaa H: kuulitsä Koala, mä oon kom..... K: kuulin kuulin... oojjo hiljaa... Ulpukka: Ihana Koalakin on, todella ihastuttava H: kuulitsä koala, sinäkin oot ihana K: joojoo...alkää yrittäkö…te ootte molemmat mua vastaan H: eikä olla...ei varmaan olla…sä oot ihan ihana ja söpö karvakas... heei, ei saa lyödä, Koala...lopeta.. Ulpukka: hyvä hyvä, olette kyllä hyvä pari, ei todellakaan voi kun nauraa teidän ihanalle kinaamiselle. K: kuule ukko...jos mä oisin yhtä vanha ku sä oot, ni mäen puhuis mitään H: miten niin yhtä vanha... sinähän olet jo yli kymmenen vuotta K: joo, mut sä oot jo kohta kuuskyt H: nono, kuule... etkö tiedä että eläinten ikä kerrotaan seitsemällä niin sitten se vastaa ihmisen ikää K: häh..? H: nii'in,.... sen mukaan sä oot jo…ootas…kohta sata vuotta...aattele.. äs aa tee aa...SATA. ! K: ??….byäääääääh... Ulpukka: ei voi olla totta, ootte kyllä hyviä H: koala, heeei ...älä itke... ei sille voi mitään K: byäääää...ääää H: hei kuule, lopeta...muistatko sinä, sinähän ootkin nukke...silloin se ei pidäkään paikkaansa..... K: enkä ole nukke…en ole...mä oon eläv…..ai NUKKEKO?…eikä pidäkään paikk… H: ei, silloin sinä oletkin vain sen kymmenen...ja vähä yli K: joo,..mäoon nukke...mäoon nukke...mäoon ihan nuori nukke.... kiitos, ootsä sittenkin kiva kaveri...ihan kiva....ja mä oon nukke.. nuori nukke…(katoaa juoksemaan ympäri tupaa kädet levällään) Ulpukka: Kyllä kaikki murheet katoaa kaikilta surumielisiltä ihmisiltä just teidän molempienkin takia, nuo jutut on ihania, hymykin jää suupieliin H: ihan pöhkö toi koala, nyt se usko tuonkin... että se on nukke....vai miten se nyt on...onkse nukke vai onkse elävä...en minä enää tiedä Ulpukka: ei Koala ole nukke vaan hyväsydäminen pikku Koala joka on ja pysyy 25-vuotiaana, tuliko selväksi! Siis, Koala ei ole nukke vaan mies-koala parhaassa nuoruusiässä H: kuulitko Koala, sinä oletkin 25-vuotias mies-koala parhaassa nuoruusiässä....Ulpukka sano K: sanovai...oooi ihana Ulpukka, ihana Ulpukka....Ulpukkaaa! sä oot ihanaaa..kuulitsä! Ulpukka: ilman teitä en hymyilisi näin koko ajan H: Kiitos Ulpukka, on ollut todella ilo tutustua sinuun... vai mitä Koala K: mitäh.... H: nii ett eikös sinustakin ole ollut kiva tutustua Ulpukkaan K: on on oooon, Ulpukka on niin ihana ja niin suloinen ja niin kaunis ja nii... H: Koala lopeta! ethän sinä ole edes nähnyt Ulpukkaa K: niinno,....on se kuitenkin H: helpollahan se kävi (harri mutisee) K: mitä sanoit H: en mitään, hellaa vaan tarkistin.. ettei ole levyt jääny päälle ---
18.01.2007 H: no juujuu, tullaan tullaan… mikä kiire tässä nyt on K: äkkiä…mulla on asiaa Ulpukalle… H: ai Ulpukalle? K: niin, mun ihanalle Ulpukalle..muuun Ulpukaaallle… laita äkkiä toi kone päälle H: no odota nyt vähän, se kestää vähän aikaa ennekuin se…. K: no…nopeasti nyt…laita jo! H: no laitan laitan…se on jo käynnistymässä K: heeei…heee'eei Ulpukka H: älä nyt vielä hosu, Koala, ei se ohjelma ole vielä edes päällä K: no, millo se on….sä kiusaat mua, sä teet ton tahallas H: enkä tee, se vaan kestää…vanha kone, se on vähän hidas K: osta uus, osta uus kone, nopeampi…vieläkö se kestää H: no odota nyt hetki, senkin hätähousu.. tai pitäiskö sanoa hätäkarvapehv K: ääs.. älä alota taas… no, joko H: no nyt se on päällä K: haa…no no no… mitä mä sanon? H: mitä sinä sanot? sinullahan oli jotain niin kiireistä asiaa…sano se K: mä unohdin sen H: voi eeei… sunkanssas kans K: noku se kesti niin kauan.. osta se uusi kone H: no en minä nyt tämän takia ala koneita osteleen K: höh….no minkäs sitten H: no, sano nyt se asias!, Ulpukka on siellä ja odottaa K: noo…Ulpukkaa.. Ulpukkaaa… ootsä siellä…Ulpukkaa.. H: on se siellä, sano jo… K: mooi Ulpukka, mä oon täällä… H: häh… eikös sulla ollut muuta sanottavaa kun toi, Koala K: no oli kai…mutt sä et saa katsoa H: miksen, mitä salaisuuksia sinulle nyt Ulpukalle on K: SÄ ET SAA KATTOA! usko jo H: no okei, minä en katso K: varmastikko.. H: no varmasti, minä käännän selän…kirjoita nyt K: heeei Ulpukka,…ethän varmasti katso.. H: no en katso K: Ulpukkaa…mull on ollut ikävä sua…ethän katsonut? H: en, usko nyt K: niin, ja mä taidan tykätä susta….no, lähetä se sinne H: paina itse sitä entteriä, tai sitä painiketta missä lukee lähetä K: missämissämissä… mä en osaaaaa…missä? H: no älä hermostu…se on toi tossa, paina tosta K: ai tääkö H: niin, se justiin K: menikse nyt H: meni (huokaus) ..et mun pitikin ottaa se mukaan tähän juttuun K: mitä sanoit H: en mitään.. ihan kiva kun sinulla oli asiaa Ulpukalle.. ihan kiva K: juu, eiks ollukki... Ulpukka varmaan tykkäs H: niin varmaan, se oli ihan innoissaan mä luulen ---
19.01.2007 K: mä haluun oman sivun H: mitä… minkä oman, sinullahan on jo oma sivu K: juu juu, mutta sen etusivun…sen mistä mennään mun sivulle… sellasen missä on vain nää mun jutut… ettei no sotkeennu noihin sun lirutuksiis H: ai, ettei ne sotkeennu mun "liruksiin"…ai näihin rakkausrunoihinko K: nii H: onhan minulla siellä muutakin.. K: no niin on…onneksi H: miten niin, "onneksi" K: nii ett onneksi on muutakin… noi sun rakkautes on ihan … siirappia.. mun mielestä H: ai sun mielestä oikein "siirappia"… just niin, koalalle siirappia… mitä sinä nyt rakkaudesta ymmärtäisit…yksinäinen vanha koala…. oikea vanhapoikakoala… oikea harmaavanhap.. K: LOPETA! mä en kestä sua! H: minä en kestä sua… että oikein oma sivu kun sun juttus ei voi olla mun "siirappien" seassa K: just ton takia mä haluun oman sivun H: minkä ton K: kun sä oot noin ilkee mulle H: enkä ole, ite aloitit,....ja minä sanoin vain totuuden…sinähän olet tuollainen vanhapoikakoal… K: LOPETA ! enkä ole mikään vanhapoika…. ite oot….. kalju! H: just niin K: ja ootas kun mäkin rupeen saamaan tyttöjen kuvia niinku säkin saat.. H: KOALA! ei sanaakaan enää.. K: oma sivu! H: juu juu, minä teen sen heti.. odota hetki… ettei mun siirapit sotkeutuis sun reikkumisiis K: mihi?? H: minä sanoin ettei mun jutut sotkeutuis sun riemastuttaviis K: no sitähän mäkin tässä ajattelin… ai sä ymmärsit vihdon… et sä ihan tyhmä ookk.. H: KOALA! K: juu juu, mä on ihan hiljaa…...... onks se sivu jo kohta valmis… H: on on... odota nyt
vähä... ---
|
