Tässä kulkee kalenteri |
Ja tässä ajatelmat |
29.11.2010
Salaisuuksien
satu
Jos onkin joulu satua
niin ah! …niin kaunista
aikain saatoss' muuttuva
ei koskaan katoava.
Niin on tää kaunis tarina
symbolit vain vaihtuvat
sisäisen on unelma
murheet haihtuvat.
Me maalaamme, me laulamme:
-Oi, joulun tarina.
Esikuva hetken tään
kaikkien tuntema.
Satu aina todellista
on toisenlaisen maan
siel' mahdotonkin mahdollista
salaa tavoittaa.
Siellä maassa satujen
kuvien kauniiden, julmien
on alku kaiken elollisen
ja mielikuvien.
Siel' rakentuvat suuret näyt
salaisesti siellä käyt
löydät uudet ajatukset
ilot, hulluudet.
Siel' keksinnöt ain kasvavat
tärkeät ja joutavat
niillä sitten rakennat
pikku-unelmat.
Mutt' siellä, maassa satujen
on kuvat ihmis-unelmien
ne piirrät, siirrät iloksesi
matkallesi ajaksi.
On siellä kaikkea kaikillen
ja rajaton on valta sen
loppumaton kirja kuvien
- näen käden suuren
ikuisuutta piirtäen.
Se sama käsi maalasi
myös joulun tarinan
salaisuuksista suurimman
maahan laskevan.
Vaan satu ei satua ollutkaan
vertauksia vain
ja mielikuvat saduiksi
pukea näin sain.
Ja tästä alkaa - oi,
toivon niin
joulukalenteri salaisuuksiin…
*
|
Täss' salaisuuksia avautuu
salaisuuksien takaa
ihminen tietään mataa...
elää päivän
elää vuoden
etsii elämän totuuksia
ylempiä
kaukaisia
kosketuksia
|
1.12.
Tästä alkaa tarina
Ja tästä alkaa tarina
täynnä ihania kuvia
ja kaiken suuri maalari
on itse Jumala.
Hän ihmeitänsä näytti
lupaukset täytti
vuos'tuhanten aikaiset
vertauskuvalliset.
Ja suuruutensa
ilmi tulee siinä
miten kaiken yllä piirrellen
ihmisiä, kansoja siirrellen
Hän vihdoin toteutti sen:
rakensi vapauden
kautta pienen lapsosen.
...
|
|
2.12.
Lupaukset
Lupaukset kulkeneet
kautta sukupolvien
kautta sadoin ennustusten
kansain kuljetusten
kunnes Hän vihdoin näytti
miten lupauksensa kaikki
kerralla
ihmeellisesti täytti
- ja
kuinka pieneltä
se alussa
näytti.
...
*
|
02.12.2010
Miks'
luopuisin
Ja sitt' jo jouduin
miettimään
miten jatkaa tätä tarinaa
- joulun unelmaa
miss' kaikki kauniit
paikallaan
kelloin äänet
laulut soi
joulupukki lahjat toi
miss' paimenet kedolla
kirkkaat tähtöset
seimen lapsi
jouluyön ihanat pimeydet
tietäjät lahjoineen
ja enkelit kirkas-lauluineen…
Niin,
miks' luopuisin minä niistä
kaikista kauniista satu-kuvista
jos sisäiseni kuitenkin
odottaa
juhlaa oikeaa
ja jokin viel' syvempi
sisälläni
jonkin totuuden tunnistaa
- ja tuo kaikki mieltäni
niin rauhoittaa.
*
|
|
02.12.2010
Onko
salaisuutta joulussa
Kaukaisissa tapahtumissa
ajat
paikat muuttuneet
ja tavat aivan toiset
mutt' ihmiset
luoneet juhlan
puitteet niin suurenmoiset.
Vaan, ei väliä sen
lähtökohtien
jos ajatus kaiken takana
on helpotusta antava
ja sisäisen kaipaus
puoleen totuuden
tuo tunteen
turvallisuuden.
Totuus on raskas
valheen yli
jos tarjolla ihana
valheen syli.
Miks' purkaa
hajottaa
kaikkea kaunista
tapojen ihanuutta
jos kuitenkin
sydän sisäinen kaipaava
saa salaisesti lohdutusta.
Maailma täynnänsä
on peitettyä totuutta
sumuverhoja
vääristelyitä
ja joka päivä
jokainen ihminen
tuo esille uuden käsityksen.
Miten siinä
joku totta olla voi
kun riemulaulut vääryydelle
iloisesti soi.
*
|
3.12.
Yks'
pieni lapsonen vain
Yks' pieni
pieni lapsonen vain
tehtävän suuren
harteilleen sai
toteuttaa suunnitelma
mi edeltä piirretty on
elää elämän kuin kauniin
ja samalla julman kohtalon.
...
*
|
03.12.2010
Jouluinen kaikkeus
Kyllä maailma on kaunis
ja joulu taivahalla
tähtien kirkkautta kuin kaikkialla
ja pimeyksien puna
- onkohan sielläkin jouluinen juhla.
Vaan, jos katselen tuonne
maailman ääriin
kuvittelen sen hiljaisuuden
kuin kammottavuuden…
ja se jatkuu ja jatkuu vain
salaisuuksia piilottain.
Kuka sanoisi
mitä takana sen
mitä silmilläni havaitsen...
onko siellä joku
joka tätä kaikkea hallitsee
ja meitä pieniä täällä
pienen pienen maan päällä
vallitsee.
*
|
4.12.
Suuri
suunnitelma
Ja kun oli sitä
aikaa
rakentaa tätä
kuin suurta taikaa:
kuljettaa ihmisiä
tuhota kansoja
sotia ja tappeluita
tuhansia
ihmiskohtaloita
joiden kautta todeksi kaikki se
mi koitti heille
ja tuleville sukupolville.
...
|
|
5.12.
Se
suuri työ
Hän rakensi päivän
illan ja yön
toteutti suuren työn:
merkit taivaalle
paimenet kedolle
tietäjät matkalle jo ani varhain
toteutui suunnitelma parhain.
...
|
|
6.12.
Kedolla
Lauloi kuoro enkelten
mi ilmestyi kedollen
miss' köyhät paimenet
kaitsivat laumojaan
ja uneksivat uniaan
ilmoitti ilon suuren
kuninkaan uuden syntyneen
ja mistä löytäisivät
sen pienen lapsosen
haisevasta tallista
seimestä makaamasta
yllättyneen isän ja äidin viereltä...
...
*
|
|
7.12.
Tallille
...
ja sinne he jo kiiruhtain juoksivat
kuin ihmeen kautta löysivät
sen pienen tallipahasen
ja lapsen - ihan tavallisen -
ja isän, äidin hämillään
oudosta hälinästä...
...
*
|
|
8.12.
Tietäjät
...
jonka suureksi
kuin kruunuksi
muodosti värikäs tietäjien joukko
kaukaisilta mailta
kera lahjojen
ihanien tuoksujen
ja outojen puheitten.
...
*
|
|
9.12.
Oli siinä
ihmettä
Oli siinä ihmettä
kerrakseen
kaukaisella
hiljaisella maalla
kaupungin laidalla
ja tähti tuo kirkas
mi korkealta taivaan laelta
osoitti suoraan tallia.
...
*
|
|
10.12.
Uudessa tilassa
Vaan mikä on tään
salaisuus
ett' yhden lapsen kohtalo
ja suunnitelma ihmeellinen
ois ihmiselle tarpeellinen.
-Ei näe hän
salaisuutta täällä
maan päällä
hän näkee vain vertauksen
mikä toi suuren muutoksen.
Kun ennen aikaan
kuolemassa
oli ihminen tilassa katoavassa
niin tässä
esikuvassa
on hän taivaassa
tilassa uudessa.
...
*
|
10.12.2010
Kutsun kuulen
Etsin joulun
sisälläni kutsun kuulen
joulun jouluksi luulen
sisäiseni unelmaksi
kaipaukseni kohteeksi
vaan joulu
on vain joulun varjo
sen tulevan ihanan
jonka vertauksena
kuin salaisuutena
meille annettu tää juhla
jossa osaset
kuvina
lauluina
mielen tunteina
odotuksina
kuin sisäisen maistiaisina.
Jos jo joulu
näin ihanin varjoin
sisäistäni koskettaa
kuinka suuresti sitten
se oikea joulu
jota varten tää kaikki
elämän koulu
- on taas joulu!
*
|
11.12.
Millaisessa
tilassa
Millainen oli tila
kuolemassa
ennen
millainen nyt
ja keille.
Siinä onkin se salaisuus meille.
Jos vastaisin tähän
ett' vain toisille
jo suuren riidan aikaan saisin
jos vastaisin, ett' kaikille
riita jo siitäkin
vaik' levon niin monelle soisin.
...
*
|
11.12.2010
Se oikea joulu
Ihminen osaa noukkia sen
kaiken hälyn keskeltä
kaiken kiireisen työn ja touhun
- hän löytää sen oikean joulun.
Ei se ole se
mitä silmin katselee
ei se
mitä korvin kuuntelee
koskettelee
se on tunne sisäinen
joka löysi
palan totuuden.
*
|
12.12.
Salaisuuden
talletan
Jos salaisuuden
sittenkin
piirrän vain salaisuuksien kirjaan
ja olen ihan hiljaa…
ja nautimme joulusta
kukin tavallamme
- ja…onhan meillä kullakin
omat tapamme.
Vaan, onhan tästä
jo kuva
min piirtelin aiemmin
kun kuvaa vuoresta eteeni kuvasin
siin' kulkevat
rinnettä suuret joukot
kukin vuorta eri puolillaan
ja yhä ylemmäs noustessa
lähestyvät he toisiaan.
...
*
|
12.12.2010
Salainen kasvu
Täss' salaisuuksia avautuu
salaisuuksien takaa
ihminen tietään mataa
elää päivän
elää vuoden
etsii elämän totuuksia
ylempiä
kaukaisia
kosketuksia
kasvaa salaisesti
kohti tulevia
osansa esille tuoden
- sitten…minä kuolen.
*
|
13.12.
Ihminen
omistavainen
Tää salaisuus
tässä
on kaikista suurin
vaan ihminen on
vajavainen
omistavainen
"taivaankin" vain itselleen
siks' jatkuvia sotia vuoksi kuvan sen
jota tässä hipaisen.
...
*
|
13.12.2010
Salainen kaipaus
Ilo joulun
tai joulun ilo
- ja rauha -
on salainen kaipaus
ja tunne
mik' ei etsi aikaa, ei paikkaa
sinä tunnet sen
kun se on
se hetki
se ilta ja yö
päättyy kiireinen työ
jokin kaukainen
suuri kello lyö
sisäisesi kuuli sen
- minä hiljenen.
*
|
14.12.
Esikuvan
pelottavat
Vaan, sisältyyhän
esikuvaan
myös murhat pelottavat
miten pienet poikalapset
oman vallan menetyksen pelosta
- heidät poistettava elosta!
jotta vain minä
saisin vallassa olla…
vain minä - MINÄ - minä.
Vaan, joku jossain
ajatteli:
-minä… ja sinä.
...
*
|
14.12.2010
Elämän maljat
"En etsi valtaa loistoa
en kaipaa kultaakaan"
lauletaan
vaan, sitähän juuri ihminen…
- tuota onnea
tavoittelen.
Vaan kuitenkin
minä tiedän
tuon kaiken katoavaisuuden
ja rinnalla etsinnän
ajallisen
minä toisesta maljasta juon
jost' juopuen sisäiseni
huumaantuu onnesta sen
maistoin juomaa totuuden:
"On meillä aarre
verraton
se kalliimpi on kultaa
ja kivet kalliimmatkin on
sen rinnalla vain multaa."
Ja rinnalla tuon
näen kalpenevan
kaiken tään maallisen.
*
|
|
14.12.2010
Tulevan kajo
Konstan joululaulua
kuunnellessa…
"…kuka kulkee nyt
yksinään kalmistoon
kuka yksin näin kylmässä on
pieni lapsonen vain
joka näin kiiruhtain
jälleen kynttilän haudalle tuo…"
kirjoitin runon:
Haudan takana
on valo
kynttilä haudalla
on vain tulevan kajo
se on ikkuna
kuin pieni ikkuna vain
josta hetkisen kurkistaa
salaisuutta sain.
*
|
15.12.
Miten jatkuu
tarina
Vaan miten jatkuu
tarina tää
ett' se suuri maalari
hallitsee myös tähtiä.
Mistä keksi merkin
sen
ett' tällä viisaita puhuttelen
ja matkalle laitan
kera tuoksuin, lahjoin arvokkain
uutta valtaa kunnioittain.
...
*
|
15.12.2010
Juomarin salaisuus
Etsin juomasta huumaavasta
tunnetta arjen yli
sen takana on syli jota kaipaan
vaik' en sitä näe
enkä syliä tunne
mutt' hetken
ihan pienen hetken
se on siinä, sitten kadoten
näin elän päiväni
sitä oikeaa syliä etsien
arjesta itseäni pois huumaten.
*
|
16.12.
Merkki kaikille
näkyvä
Olisihan heillekin
ollut enkeli
joill' muita matkaan saatteli
miten ilmoitti tulevasta jo äidille ja isälle
ja yön pimeydessä unisille paimenille.
Vaan, ei käynyt niin!
tähti kirkas korkealla
oli merkki
mi tunnettu maailmalla
siitä tiesivät oppineet:
-On aika, on aika!
jonkin tulevan suuren alku
salaisuuksien taika.
*
|
16.12.2010
Tulevien
vertauskudelma
Lumivaippa on vertaus
sen oikean joulun:
valkeata
puhdasta
kirkasta
-
hiljaista -
vaan, täällä kaikki
niin rajallista
katoavaista
eikä kaikilla ees
tuota vertauksen valkoista.
Mutta, yhdelle annettu
vertaus yksi
toiselle toinen
kuva
laulu
unelma
näistä kaikista yhdessä
kasvaa tulevien vertauskudelma
- ajallisen salainen ajaton unelma.
*
|
17.12.
Paimenet
No entäs sitten
paimenet
nuo kuin maan vähäiset
heilläkin osa suuri tässä tarinassa
mukana jo heti alussa.
Tietämättömät
merkeistä taivahalla
ehkä tietämättömät kirjoituksista
- kuulleet kyllä oudoista lupauksista
heille ilon ilmoitti
enkel'joukko suuri:
-On merkillistä tapahtunut juuri!
...
*
|
17.12.2010
Kokonaisuuden kuva
Jos viel' kerran
mä katselen tuota tallia
sen kauniita kuvia
joit' ihmissilmälle suotu…
…siinähän on kaikki:
syntymä
isä ja äiti
lämpö ja turva
maallinen rikkaus
viisaus, valta
ja ilmaiset lahjat
...nuo kaikki sinäkin
syntyessä sait.
Ja syntymäsi merkki
jossain taivahalla
joku tähti lie sinun omasi
ja enkeli rinnalla valvomassa
ajassa salaisesti kulkemassa.
Vaan, mitä ihmettä…
mistä toi lumiukko,
mikä virka sillä?
Noo, sehän on se ajallinen
teko
hetkisen säilyvä
sitten katoava.
*
|
18.12.
Paimenten usko
Ja siitä jo paimenet
matkaan
jäi laumat omilleen ja öiset ajatukset
suuntana enkelin ohjastukset.
Kait ees yksi enkeli
jäi laumalle vahdiksi
ettei susille, pedoille pienet lampaat
turhaan välkkyivät pimeässä
terävät, raatelevat hampaat.
...
*
|
|
19.12.
Verolle pantaviksi
Ahneuttako, vai mitä
lie
siitä salaisesti aukeni isän ja äidin tie
jo ennalta katsotulle paikalle
kaukaisen kaupungin hiljaiselle laidalle
jossa synnyttämisen aika tuli.
Tähän kuvaan moni sydän suli.
...
*
|
|
20.12.
Ihme hiljaisuudessa
Vaan, miksi sinne?
-Ei suuruus synny
suuruuksissa
ei rikkaissa kaupungeissa
rikkauksissa
vaan hiljaisuudessa ja rauhassa
vaatimattomuuden majassa
- näissä vertauskuvissa.
Ja olihan se jo
kerrottu
luvattu vanhoissa kirjoituksissa
ett' tämä ihme tapahtuu Betlehemissä
Daavidin kaupungissa.
...
*
|
20.12.
Sanojen salaisuus
1/5
Sanojen takana
on salaisuuksia
ja kukin sana
on avain sinne
minne ei ajatus yksin yllä.
Jokainen sana salaisuuksien
se voimia ihmisen syö
avautua sanan sisälle
on raskas työ
näkymättömyys leijuu kaiken yllä.
Sano sana "hauta"
se sisältää jo suurta salaisuutta
- minne.
Sano sana
"syntymä"
siinä jo arvoitusten näkymä
- mistä.
Sano sana "kuolema"
- katoava jonnekin.
Elämä
- tarkoitus jostakin.
Nähdä
- on nähdä…mitä?
silmillä ympäristöä
vaik' toisen silmä herkempi toista
saa välähdyksiä toisista tiloista.
Ja "tila"
ulottuvuus
- näkymättömän salaisuus.
Ja viel' tieto ylimaallinen
on arkisen asian takana
josta nähdä voi
välähdyksenä vertauksia.
… jatkuu ...
*
|
21.12.
Tarina muuksi
muuttuili
Ja siitä kasvoi
tarina
muuksi muuttuili
seimen lapsi saduiksi ja kuviksi
enkelit kauniiksi enkeleiksi ja tontuiksi
salaisuuden voima joulupukiksi
muorineen
tähdistä
kynttilöitä ja pieniä valoja
lampaista, häristä lemmikkimme
… ja lahjoista lahjat
isä ja äiti, …edelleen
isä ja äiti
he juhlan järjestävät.
...
*
|
21.12.
Sanojen salaisuus
2/5
Ja kuin nyt
tämä valkeuksien luminen maa
alleen kaiken piilottaa
vaan, siellä se on
siellä valkeuden alla
odottaen paljastusta.
Ja viel' yksi sana
mi avautumatta tänään jää
se on se "salaisuus"
kuin portti jonnekin
käsityksen
ymmärryksen taa
jota vain unet
mielikuvat tavoittaa.
Ja kuin yhdessä hetkessä
yllättäen
minä huokaan: -Minä näen!
Vaan, ihminen raukka
rajallinen
jokaisen tiedon avautuminen
- se voimia syö
ja kuin palasen mennessään riipii
- kohta tulee
jouluyö
- salaisuus yllemme hiipii.
…jatkuu...
*
|
22.12.
Meidän osamme
jaa… mitäs niistä
paimenista vähäisistä
ja suurista tietäjistä?
Me!
Me kaikki
pienet sekä suuret
köyhät sekä rikkaat
vähäosaiset ja
viisaat.
...
*
|
22.12.
Sanojen
salaisuus 3/5
Ihminen välissä
salaisuuksien
Ja ihminen tilassa
välissä ajallisen ja ajattomuuden
on kuin ei missään
välissä kahden salaisuuden
ja askel toisen
jo voimia söi
ja kosketus toisen
kuin tuntemattomalle itsensä myi.
Hintansa kaikella auringon
alla
painonsa kaikkialla
ei keveät tiet kummassakaan
elämä kuluttaa
antaa paljon
ottaa pois
oi, kunpa salaisuuksien maa
totta olla vois.
Vaan, portit on raskaat
avata ja sulkea
voi miten monesta
tuleekaan viel' kulkea.
…jatkuu ...
*
|
23.12.
Tallin salaisuus
Jo selvisi se salaisuus
miks' mökille
jouluksi
rauhaan
hiljaisuuteen
alkeellisiin oloihin
kuin kylmään kurjuuteen
… ja kaikki kuitenkin niin kaunista…
kaikki vaivat unohtuu.
Tallin joulu - se
ensimmäinen
vaatimaton
jokin sisälläni lepää
kaukaisuuteen kosketus - ON!
...
*
|
23.12.
Sanojen salaisuus 4/5
Sanat painavat
Ja nyt me taas katselemme
kuvaa kaunista kaukaisen maan
joka salaisuuksia
taakseen piilottaa
jokainen kuva
jokainen sana
on raskas avata ja mukana kantaa
avautunut näky toisille antaa
sillä jokaisella kuvalla
tarinassa
on virkansa salaisuudessa
ja kuvansa vertauksessa
ja vastauksensa
kuin takana julman tähtitaivaan
ja avaruuksien kaukaisien
vaikka kaiken kuitenkin
nähdä voi
sisäisin silmin salatuin
- avatuin
sen kaiken toinen soi.
… jatkuu ...
*
|
24.12.
Joulu meille
kaikille
(jatkuu 22.12.
päivästä)
...
joulu on kaikille meille
ja joulun kaunis tunnelma
- salaisuuksien sanoma…
kop kop kop!
Heei, pukki tulee!
On joulun juhlan aika
tunnelma - taika
toteutunut suuri suunnitelma
- suuri salaisuus
ja outo tulevaisuus.
Hyvää Joulua.
*
|
24.12.
Sanojen
salaisuus 5/5
Hiljenny
Nyt,
katsele kuvia
ja hiljenny äärelle hetken sen
salaisuuksien porttien
ja yks' välähdys
tähdenlennon hetki vain
minä ymmärryksen ylemmän
osakseni jostain sain
- kun sitä sydämestäni hain.
Salaisuuksien Joulua
Sinulle, ystäväin.
Oi, Joulu!
anna lepoa
- minua
väsyttää.
*
|
|
24.12.2010
Kylmän keskellä
Jospa joulun salaisuus
mökissä aukeaa
kylmän
valkean keskellä
luonnon rauhassa miss'
aika
paikka katoaa
vain joulun laulut soi
puut lämmittää kamiinaa
- nyt joulu
tulla voi.
Onko tässä jotain
siitä alkuperäisestä tarinasta
sen hiljaisuudesta
ja luonnon rauhasta…
... ja kuu kirkas kaiken
valaiseva
tähden virkaa toimittaa
- sydän etsii joulun sanomaa.
*
|
Ja joulu tuli!
"Taas kaikki kauniit
muistot
mun tulee mielehen…"
ja joulun
jonkun niin suloisen
…sitä nyt muistelen…
Kuinka olivat siin' yhdessä
isä ja äiti
kuinka iloisina lapset kaikki
miten jännitettiin joulun
tuloa
odotettiin aattoiltaa ja hetkeä
kun jaettiin lahjoja
miten ihana olikaan aina
koristella joulukuusta
ja maistella äidin paistamia
jouluruokia.
Niin… ja oi!
miten muistankaan
niiden joulujen sulo-tuoksut
ja viime hetken kiireiset juoksut…
- Ja joulu
tuli.
Tänäkin jouluna taas
teen uusia muistoja
joit' huokailen
kun elän tulevia jouluja.
- Jo
joululaulut soi!
*
|
24.12.2010
03.00-
Jouluaattoyö
Jouluaatto
aamulla varhain
kuu loistaa
on pakkasyö parhain
- ja luonnon
kauneus -
joulun tähden kajossa sen
nähdä voi
hiljaisuudessa
joulun salainen laulu soi.
Tämä hetki
tämä yön kirkkaus
luonnon liikkumattomuus
ja täydellinen hiljaisuus
on kuin mystinen ulottuvuus
valtakunnan rajan taa
se mielen hiljentää
sydämen jollekin suuremmalle avaa
vastaanottamaan sitä
minkä salaisesti odottanut saapuvan
- joulun tunnelman.
Tämä on se hetki
jolloin tuntematon ihmistä koskettaa
rauhoittaa sisäisen kaipauksen jonnekin
jota salaisesti
kaikesta maallisesta menosta etsien
arjen teolla itseään huumaten.
Siin' seisoo hän nyt
äänettömän
äärettömän yön alla
katse kiertää korkealla taivahalla
ja sisällänsä kysyy:
-Tuollako
tuollako jossain takana tähtien
on jokin koti unelmien?
Eikä ymmärrä sitä
ett' se kaikki on samalla tässä
yhden huokauksen matkan päässä
sen viimeisen
joka puhkaisee
verhon näkymättömyyden.
Niin kaukana
ja niin lähellä
silmän ummistamisen matkan päässä
- on pakkasyö
portti avoin niin kauniisti jäässä
ja hiljaisuudesta kuulen sanat:
-Olen tässä
ihan vierellä vaikket minua nää
minä tunnen
miten sydämesi väräjää.
*
|