Taikurin taivas
 

Kirjasarja: Taikurin matkat
Osan nimi: Salaisuuksien satu
Kirjoitukset ovat syntyneet vuonna 2010
Kirjoitus ja valmistus: Harri Koivisto
 
Kirjoitukset on poimittu kirjoittajan omalta kotisivulta www.piiras.com
 
Lukijalle
Tämä teos on pieni osa Taikurin matkasta ja kasvusta.

Koska piiras-sivusto on jo laajaksi kasvanut ja lukijan on sieltä vaikea löytää asioita, päätin kerätä matkan vaiheita erillisiksi "kirjoiksi" lukemista ja löytämistä helpottamaan.

Tämä kirja on vuodelta 2010, jolloin lähestyttiin joulua. 
On siis samalla eräänlainen joulukalenteri.

 

 Tervetuloa mukaan.
 


             

       Salaisuuksien satu 


Yks' suuri salaisuus
   kätketty on jouluun
sanoihin
   ja kuviin sen
      - taidokkuutta ihailen.

 

   Tässä kulkee kalenteri    Ja tässä ajatelmat

 

29.11.2010
Salaisuuksien satu

Jos onkin joulu satua
   niin ah! …niin kaunista
aikain saatoss' muuttuva
ei koskaan katoava.

 

Niin on tää kaunis tarina
symbolit vain vaihtuvat
sisäisen on unelma
murheet haihtuvat.

Me maalaamme, me laulamme:
         -Oi, joulun tarina.
Esikuva hetken tään
kaikkien tuntema.

Satu aina todellista
on toisenlaisen maan
siel' mahdotonkin mahdollista 
salaa tavoittaa.

Siellä maassa satujen
kuvien kauniiden, julmien
on alku kaiken elollisen
ja mielikuvien.

Siel' rakentuvat suuret näyt
salaisesti siellä käyt
löydät uudet ajatukset
ilot, hulluudet.

Siel' keksinnöt ain kasvavat
tärkeät ja joutavat
niillä sitten rakennat
pikku-unelmat.

Mutt' siellä, maassa satujen
on kuvat ihmis-unelmien
ne piirrät, siirrät iloksesi
matkallesi ajaksi.

On siellä kaikkea kaikillen
ja rajaton on valta sen
loppumaton kirja kuvien
   - näen käden suuren
ikuisuutta piirtäen.

Se sama käsi maalasi
myös joulun tarinan
salaisuuksista suurimman
maahan laskevan.

Vaan satu ei satua ollutkaan
vertauksia vain
ja mielikuvat saduiksi
pukea näin sain.

Ja tästä alkaa  - oi, toivon niin
joulukalenteri salaisuuksiin…

  *

 

 

Täss' salaisuuksia avautuu
       salaisuuksien takaa
ihminen tietään mataa...

elää päivän
   elää vuoden
etsii elämän totuuksia
   ylempiä
      kaukaisia 
         kosketuksia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.12.

Tästä alkaa tarina

 

Ja tästä alkaa tarina
   täynnä ihania kuvia
ja kaiken suuri maalari
   on itse Jumala.

Hän ihmeitänsä näytti
lupaukset täytti
vuos'tuhanten aikaiset
vertauskuvalliset.

Ja suuruutensa
      ilmi tulee siinä
miten kaiken yllä piirrellen
ihmisiä, kansoja siirrellen
Hän vihdoin toteutti sen:
   rakensi vapauden
      kautta pienen lapsosen.
                                       ...

 

 

2.12.

Lupaukset

Lupaukset kulkeneet
   kautta sukupolvien
      kautta sadoin ennustusten 
         kansain kuljetusten

 

kunnes Hän vihdoin näytti
miten lupauksensa kaikki
   kerralla
      ihmeellisesti täytti

      - ja kuinka pieneltä
            se alussa näytti.
                                   ...

  *

 

02.12.2010
Miks' luopuisin

Ja sitt' jo jouduin miettimään
miten jatkaa tätä tarinaa
                 - joulun unelmaa

miss' kaikki kauniit paikallaan
kelloin äänet
   laulut soi
      joulupukki lahjat toi

miss' paimenet kedolla
   kirkkaat tähtöset
      seimen lapsi
         jouluyön ihanat pimeydet
tietäjät lahjoineen
   ja enkelit kirkas-lauluineen…

Niin,
miks' luopuisin minä niistä
   kaikista kauniista satu-kuvista
jos sisäiseni kuitenkin
   odottaa
      juhlaa oikeaa

ja jokin viel' syvempi sisälläni
jonkin totuuden tunnistaa
   - ja tuo kaikki mieltäni
                     niin rauhoittaa.

  *

  

 

02.12.2010
Onko salaisuutta joulussa

Kaukaisissa tapahtumissa
   ajat
      paikat muuttuneet
         ja tavat aivan toiset
mutt' ihmiset
   luoneet juhlan
      puitteet niin suurenmoiset.

 

Vaan, ei väliä sen
   lähtökohtien
jos ajatus kaiken takana
   on helpotusta antava
ja sisäisen kaipaus
   puoleen totuuden
tuo tunteen
   turvallisuuden.

Totuus on raskas
         valheen yli
jos tarjolla ihana
         valheen syli.

Miks' purkaa
   hajottaa
      kaikkea kaunista
         tapojen ihanuutta
jos kuitenkin
sydän sisäinen kaipaava
   saa salaisesti lohdutusta.

Maailma täynnänsä
on peitettyä totuutta
   sumuverhoja
      vääristelyitä
ja joka päivä
jokainen ihminen
tuo esille uuden käsityksen.

Miten siinä
   joku totta olla voi
kun riemulaulut vääryydelle
   iloisesti soi.

  *

 

 

 

3.12.

Yks' pieni lapsonen vain

Yks' pieni
   pieni lapsonen vain
tehtävän suuren
   harteilleen sai

 

toteuttaa suunnitelma
   mi edeltä piirretty on
elää elämän kuin kauniin
   ja samalla julman kohtalon.
                                         ...

  *

 

 

 

03.12.2010
Jouluinen kaikkeus

Kyllä maailma on kaunis
   ja joulu taivahalla
      tähtien kirkkautta kuin kaikkialla
ja pimeyksien puna
      - onkohan sielläkin jouluinen juhla.

 

Vaan, jos katselen tuonne
   maailman ääriin
kuvittelen sen hiljaisuuden
   kuin kammottavuuden…
ja se jatkuu ja jatkuu vain
   salaisuuksia piilottain.

Kuka sanoisi
mitä takana sen
mitä silmilläni havaitsen...

onko siellä joku
   joka tätä kaikkea hallitsee
ja meitä pieniä täällä
pienen pienen maan päällä
                            vallitsee.

  *

 

 

4.12.

Suuri suunnitelma

Ja kun oli sitä aikaa
rakentaa tätä
   kuin suurta taikaa:

kuljettaa ihmisiä
   tuhota kansoja
      sotia ja tappeluita
         tuhansia ihmiskohtaloita
joiden kautta todeksi kaikki se
   mi koitti heille
      ja tuleville sukupolville.
                                     ...

 

 

5.12.

Se suuri työ

Hän rakensi päivän
   illan ja yön
toteutti suuren työn:

 

merkit taivaalle
   paimenet kedolle
      tietäjät matkalle jo ani varhain
toteutui suunnitelma parhain.
                                         ...

 

 

6.12.

Kedolla

 

Lauloi kuoro enkelten
   mi ilmestyi kedollen
miss' köyhät paimenet
   kaitsivat laumojaan
      ja uneksivat uniaan

ilmoitti ilon suuren
   kuninkaan uuden syntyneen
ja mistä löytäisivät
   sen pienen lapsosen
haisevasta tallista
   seimestä makaamasta
yllättyneen isän ja äidin viereltä...
                                             ...

  *

 

 

7.12.

Tallille

...
   ja sinne he jo kiiruhtain juoksivat
kuin ihmeen kautta löysivät
sen pienen tallipahasen
ja lapsen - ihan tavallisen -
ja isän, äidin hämillään
oudosta hälinästä...

 
                                   ...

  *

 

 

8.12.

Tietäjät

...
   jonka suureksi
kuin kruunuksi
muodosti värikäs tietäjien joukko
                         kaukaisilta mailta

 

kera lahjojen
   ihanien tuoksujen
      ja outojen puheitten.
                                  ...

  *

 

 

9.12.

Oli siinä ihmettä

Oli siinä ihmettä kerrakseen
   kaukaisella
      hiljaisella maalla
kaupungin laidalla

 

ja tähti tuo kirkas
mi korkealta taivaan laelta
osoitti suoraan tallia.
                             ...

  *

 

 

 

10.12.

Uudessa tilassa

Vaan mikä on tään salaisuus
ett' yhden lapsen kohtalo
ja suunnitelma ihmeellinen
ois ihmiselle tarpeellinen.

 

-Ei näe hän salaisuutta täällä
   maan päällä
hän näkee vain vertauksen
mikä toi suuren muutoksen.

Kun ennen aikaan kuolemassa
oli ihminen tilassa katoavassa
niin tässä
   esikuvassa
on hän taivaassa
   tilassa uudessa.
                          ...

  *

 

 

 

10.12.2010
Kutsun kuulen

Etsin joulun
sisälläni kutsun kuulen
joulun jouluksi luulen
sisäiseni unelmaksi
kaipaukseni kohteeksi

 

vaan joulu
      on vain joulun varjo
sen tulevan ihanan
jonka vertauksena
      kuin salaisuutena
meille annettu tää juhla
jossa osaset
   kuvina
      lauluina
         mielen tunteina
            odotuksina
kuin sisäisen maistiaisina.

Jos jo joulu
      näin ihanin varjoin
         sisäistäni koskettaa
kuinka suuresti sitten
      se oikea joulu
jota varten tää kaikki
      elämän koulu

      - on taas joulu!

  *

 

 

11.12.

Millaisessa tilassa

Millainen oli tila kuolemassa
ennen
millainen nyt
ja keille.
Siinä onkin se salaisuus meille.

 

Jos vastaisin tähän
      ett' vain toisille
jo suuren riidan aikaan saisin
jos vastaisin, ett' kaikille
riita jo siitäkin
vaik' levon niin monelle soisin.
                                          ...

  *

 

 

 

11.12.2010
Se oikea joulu

Ihminen osaa noukkia sen
   kaiken hälyn keskeltä
      kaiken kiireisen työn ja touhun

   - hän löytää sen oikean joulun.

Ei se ole se
   mitä silmin katselee
ei se
   mitä korvin kuuntelee
      koskettelee

se on tunne sisäinen
   joka löysi
         palan totuuden.

*

 

 

12.12.

Salaisuuden talletan

Jos salaisuuden sittenkin
piirrän vain salaisuuksien kirjaan
ja olen ihan hiljaa…

ja nautimme joulusta
      kukin tavallamme
- ja…onhan meillä kullakin
      omat tapamme.

 

Vaan, onhan tästä jo kuva
      min piirtelin aiemmin 
kun kuvaa vuoresta eteeni kuvasin

siin' kulkevat rinnettä suuret joukot
      kukin vuorta eri puolillaan
ja yhä ylemmäs noustessa
      lähestyvät he toisiaan.              
                                     ...

  *

 

 

 

12.12.2010
Salainen kasvu

Täss' salaisuuksia avautuu
       salaisuuksien takaa
ihminen tietään mataa

elää päivän
   elää vuoden
etsii elämän totuuksia
   ylempiä
      kaukaisia 
         kosketuksia

kasvaa salaisesti
   kohti tulevia
osansa esille tuoden
   - sitten…minä kuolen.

*

 

 

13.12.

Ihminen omistavainen

Tää salaisuus tässä
   on kaikista suurin

vaan ihminen on vajavainen
   omistavainen
"taivaankin" vain itselleen



siks' jatkuvia sotia vuoksi kuvan sen
jota tässä hipaisen.
                           ...

  *

 

 

 

13.12.2010
Salainen kaipaus

Ilo joulun
   tai joulun ilo
         - ja rauha -
on salainen kaipaus
   ja tunne
mik' ei etsi aikaa, ei paikkaa

sinä tunnet sen
   kun se on
se hetki
   se ilta ja yö
      päättyy kiireinen työ
jokin kaukainen
   suuri kello lyö

sisäisesi kuuli sen
         - minä hiljenen.

  *

 

 

14.12.

Esikuvan pelottavat

Vaan, sisältyyhän esikuvaan
   myös murhat pelottavat
miten pienet poikalapset
   oman vallan menetyksen pelosta

- heidät poistettava elosta!

 

jotta vain minä
   saisin vallassa olla…
vain minä - MINÄ - minä.

Vaan, joku jossain ajatteli:
   -minä… ja sinä.
                         ...

  *

 

14.12.2010
Elämän maljat

"En etsi valtaa loistoa
en kaipaa kultaakaan"
                          lauletaan
vaan, sitähän juuri ihminen…

   - tuota onnea tavoittelen.

Vaan kuitenkin
minä tiedän
   tuon kaiken katoavaisuuden

ja rinnalla etsinnän ajallisen
   minä toisesta maljasta juon
jost' juopuen sisäiseni
   huumaantuu onnesta sen
maistoin juomaa totuuden:

"On meillä aarre verraton
se kalliimpi on kultaa
ja kivet kalliimmatkin on
sen rinnalla vain multaa."

Ja rinnalla tuon
   näen kalpenevan
      kaiken tään maallisen.

  *

 

 

14.12.2010
Tulevan kajo

Konstan joululaulua kuunnellessa…

"…kuka kulkee nyt yksinään kalmistoon
kuka yksin näin kylmässä on
pieni lapsonen vain
joka näin kiiruhtain
jälleen kynttilän haudalle tuo…"

kirjoitin runon:

Haudan takana
              on valo
kynttilä haudalla
              on vain tulevan kajo

 

se on ikkuna
              kuin pieni ikkuna vain
josta hetkisen kurkistaa
              salaisuutta sain.

  *

 

 

15.12.

Miten jatkuu tarina

Vaan miten jatkuu tarina tää

ett' se suuri maalari
   hallitsee myös tähtiä.

    

Mistä keksi merkin sen
   ett' tällä viisaita puhuttelen
      ja matkalle laitan
kera tuoksuin, lahjoin arvokkain
uutta valtaa kunnioittain.
                                  ...

  *

 

 

 

15.12.2010
Juomarin salaisuus

Etsin juomasta huumaavasta
      tunnetta arjen yli
sen takana on syli jota kaipaan
      vaik' en sitä näe
         enkä syliä tunne

mutt' hetken
      ihan pienen hetken
se on siinä, sitten kadoten
näin elän päiväni
      sitä oikeaa syliä etsien
arjesta itseäni pois huumaten.

  *

 

 

16.12.

Merkki kaikille näkyvä

Olisihan heillekin ollut enkeli
   joill' muita matkaan saatteli
miten ilmoitti tulevasta jo äidille ja isälle
ja yön pimeydessä unisille paimenille.

Vaan, ei käynyt niin!

tähti kirkas korkealla
   oli merkki
      mi tunnettu maailmalla 
            
siitä tiesivät oppineet:
   -On aika, on aika!
jonkin tulevan suuren alku
salaisuuksien taika.

  *

 

16.12.2010
Tulevien vertauskudelma

Lumivaippa on vertaus
   sen oikean joulun:
      valkeata
         puhdasta
            kirkasta
               - hiljaista -

vaan, täällä kaikki
   niin rajallista
      katoavaista
eikä kaikilla ees
tuota vertauksen valkoista.

Mutta, yhdelle annettu
                    vertaus yksi
toiselle toinen
   kuva
      laulu
         unelma

näistä kaikista yhdessä
kasvaa tulevien vertauskudelma

   - ajallisen salainen ajaton unelma.

  *

 

 

17.12.

Paimenet

No entäs sitten paimenet
      nuo kuin maan vähäiset
heilläkin osa suuri tässä tarinassa
      mukana jo heti alussa.

Tietämättömät merkeistä taivahalla
ehkä tietämättömät kirjoituksista
- kuulleet kyllä oudoista lupauksista

 

heille ilon ilmoitti
   enkel'joukko suuri:
      -On merkillistä tapahtunut juuri!
                                                  ...

  *

 

17.12.2010
Kokonaisuuden kuva

Jos viel' kerran
   mä katselen tuota tallia
      sen kauniita kuvia
joit' ihmissilmälle suotu…

 

…siinähän on kaikki:
   syntymä
      isä ja äiti
         lämpö ja turva

maallinen rikkaus
   viisaus, valta
      ja ilmaiset lahjat

...nuo kaikki sinäkin
syntyessä sait.

Ja syntymäsi merkki
   jossain taivahalla

joku tähti lie sinun omasi
ja enkeli rinnalla valvomassa
   ajassa salaisesti kulkemassa.

Vaan, mitä ihmettä…
   mistä toi lumiukko,
mikä virka sillä?

Noo, sehän on se ajallinen teko
   hetkisen säilyvä
      sitten katoava.

  *

 

 

18.12.

Paimenten usko

Ja siitä jo paimenet matkaan
jäi laumat omilleen ja öiset ajatukset
      suuntana enkelin ohjastukset.

Kait ees yksi enkeli
      jäi laumalle vahdiksi 
       

ettei susille, pedoille pienet lampaat
turhaan välkkyivät pimeässä
      terävät, raatelevat hampaat.
                                            ...

  *

 

 

19.12.

Verolle pantaviksi

Ahneuttako, vai mitä lie
siitä salaisesti aukeni isän ja äidin tie
   jo ennalta katsotulle paikalle
kaukaisen kaupungin hiljaiselle laidalle
   jossa synnyttämisen aika tuli.

 

    Tähän kuvaan moni sydän suli.
                                              ...

  *

 

 

20.12.

Ihme hiljaisuudessa

Vaan, miksi sinne?

-Ei suuruus synny suuruuksissa
   ei rikkaissa kaupungeissa
      rikkauksissa
vaan hiljaisuudessa ja rauhassa
   vaatimattomuuden majassa
- näissä vertauskuvissa.

    

Ja olihan se jo kerrottu
luvattu vanhoissa kirjoituksissa
ett' tämä ihme tapahtuu Betlehemissä
   Daavidin kaupungissa.
                                ...

  *

 

20.12.
Sanojen salaisuus  1/5

Sanojen takana
      on salaisuuksia
ja kukin sana
      on avain sinne
minne ei ajatus yksin yllä.

Jokainen sana salaisuuksien
      se voimia ihmisen syö
avautua sanan sisälle
      on raskas työ
näkymättömyys leijuu kaiken yllä.

Sano sana "hauta"
se sisältää jo suurta salaisuutta
       - minne.

Sano sana "syntymä"
siinä jo arvoitusten näkymä
      - mistä.

Sano sana "kuolema"
      - katoava jonnekin.

Elämä
      - tarkoitus jostakin.

Nähdä
      - on nähdä…mitä?
      silmillä ympäristöä
vaik' toisen silmä herkempi toista
saa välähdyksiä toisista tiloista.

Ja "tila"
      ulottuvuus
      - näkymättömän salaisuus.

Ja viel' tieto ylimaallinen
on arkisen asian takana
josta nähdä voi
välähdyksenä vertauksia.
                               … jatkuu ...

  *

 

 

21.12.

Tarina muuksi muuttuili

Ja siitä kasvoi tarina
      muuksi muuttuili
seimen lapsi saduiksi ja kuviksi
enkelit kauniiksi enkeleiksi ja tontuiksi
salaisuuden voima joulupukiksi 
                                   muorineen

   

tähdistä kynttilöitä ja pieniä valoja
lampaista, häristä lemmikkimme
… ja lahjoista lahjat

isä ja äiti, …edelleen isä ja äiti
   he juhlan järjestävät.
                                ...

  *

 

21.12.
Sanojen salaisuus  2/5

Ja kuin nyt
   tämä valkeuksien luminen maa
alleen kaiken piilottaa

vaan, siellä se on
   siellä valkeuden alla
odottaen paljastusta.

Ja viel' yksi sana
   mi avautumatta tänään jää
se on se "salaisuus"
kuin portti jonnekin
   käsityksen
      ymmärryksen taa
jota vain unet
   mielikuvat tavoittaa.

Ja kuin yhdessä hetkessä
   yllättäen
minä huokaan: -Minä näen!

Vaan, ihminen raukka
   rajallinen
jokaisen tiedon avautuminen
   - se voimia syö
ja kuin palasen mennessään riipii

   - kohta tulee jouluyö

- salaisuus yllemme hiipii. 

                                …jatkuu...

   *

 

 

22.12.

Meidän osamme

jaa… mitäs niistä paimenista vähäisistä
   ja suurista tietäjistä?

Me!
Me kaikki
   pienet sekä suuret
      köyhät sekä rikkaat
         vähäosaiset ja viisaat.

    
                                        ...

  *

 

22.12.
Sanojen salaisuus  3/5 
Ihminen välissä salaisuuksien

Ja ihminen tilassa
   välissä ajallisen ja ajattomuuden
on kuin ei missään
   välissä kahden salaisuuden

ja askel toisen
   jo voimia söi

ja kosketus toisen
   kuin tuntemattomalle itsensä myi.

Hintansa kaikella auringon alla
painonsa kaikkialla
ei keveät tiet kummassakaan

elämä kuluttaa
   antaa paljon
      ottaa pois

oi, kunpa salaisuuksien maa
   totta olla vois.

Vaan, portit on raskaat
   avata ja sulkea
voi miten monesta
   tuleekaan viel' kulkea.
                                 …jatkuu ...

  *

 

 

23.12.

Tallin salaisuus

Jo selvisi se salaisuus
         miks' mökille jouluksi
rauhaan
   hiljaisuuteen
      alkeellisiin oloihin
kuin kylmään kurjuuteen

 

… ja kaikki kuitenkin niin kaunista…

kaikki vaivat unohtuu.

Tallin joulu - se ensimmäinen
                           vaatimaton
jokin sisälläni lepää
kaukaisuuteen kosketus - ON!
                                            ...

  *

 

 

 

23.12.
Sanojen salaisuus 4/5
Sanat painavat

Ja nyt me taas katselemme
kuvaa kaunista kaukaisen maan
joka salaisuuksia
taakseen piilottaa

jokainen kuva
jokainen sana
on raskas avata ja mukana kantaa
avautunut näky toisille antaa

sillä jokaisella kuvalla tarinassa
on virkansa salaisuudessa
ja kuvansa vertauksessa

ja vastauksensa
kuin takana julman tähtitaivaan
ja avaruuksien kaukaisien

vaikka kaiken kuitenkin nähdä voi
sisäisin silmin salatuin
- avatuin
sen kaiken toinen soi.
                                … jatkuu ...

  *

 

24.12.

Joulu meille kaikille

(jatkuu 22.12. päivästä)

...
joulu on kaikille meille
ja joulun kaunis tunnelma
   - salaisuuksien sanoma…

kop kop kop!

Heei, pukki tulee!

On joulun juhlan aika
   tunnelma - taika
toteutunut suuri suunnitelma
   - suuri salaisuus
      ja outo tulevaisuus.

Hyvää Joulua.

  *

 

24.12.
Sanojen salaisuus  5/5
Hiljenny

Nyt,
katsele kuvia
   ja hiljenny äärelle hetken sen
salaisuuksien porttien

ja yks' välähdys
   tähdenlennon hetki vain
      minä ymmärryksen ylemmän
osakseni jostain sain
   - kun sitä sydämestäni hain.

Salaisuuksien Joulua Sinulle, ystäväin.
 

      Oi, Joulu!
         anna lepoa
            - minua väsyttää.

              *

 

 

24.12.2010
Kylmän keskellä

Jospa joulun salaisuus
mökissä aukeaa
   kylmän
      valkean keskellä
luonnon rauhassa miss'
   aika
      paikka katoaa

vain joulun laulut soi
puut lämmittää kamiinaa

   - nyt joulu tulla voi.

 
 
 
Onko tässä jotain
siitä alkuperäisestä tarinasta
   sen hiljaisuudesta
      ja luonnon rauhasta…

... ja kuu kirkas kaiken valaiseva
tähden virkaa toimittaa

   - sydän etsii joulun sanomaa.

  *

 

 


  
Ja joulu tuli!

"Taas kaikki kauniit muistot
mun tulee mielehen…"

ja joulun
jonkun niin suloisen
   …sitä nyt muistelen…

Kuinka olivat siin' yhdessä isä ja äiti
kuinka iloisina lapset kaikki

miten jännitettiin joulun tuloa
odotettiin aattoiltaa ja hetkeä
kun jaettiin lahjoja

miten ihana olikaan aina
koristella joulukuusta
ja maistella äidin paistamia
jouluruokia.

Niin… ja oi!
miten muistankaan
niiden joulujen sulo-tuoksut
ja viime hetken kiireiset juoksut…

    - Ja joulu tuli.

Tänäkin jouluna taas
teen uusia muistoja
joit' huokailen
kun elän tulevia jouluja.

    - Jo joululaulut soi!

  *

 

 

24.12.2010     03.00-
Jouluaattoyö

Jouluaatto
   aamulla varhain
kuu loistaa
   on pakkasyö parhain

   - ja luonnon kauneus -

 

joulun tähden kajossa sen nähdä voi
hiljaisuudessa
   joulun salainen laulu soi.

Tämä hetki
   tämä yön kirkkaus
      luonnon liikkumattomuus
         ja täydellinen hiljaisuus
on kuin mystinen ulottuvuus
   valtakunnan rajan taa

se mielen hiljentää
   sydämen jollekin suuremmalle avaa
vastaanottamaan sitä
minkä salaisesti odottanut saapuvan

   - joulun tunnelman.

Tämä on se hetki
   jolloin tuntematon ihmistä koskettaa
rauhoittaa sisäisen kaipauksen jonnekin
jota salaisesti
kaikesta maallisesta menosta etsien
arjen teolla itseään huumaten.

 

Siin' seisoo hän nyt
   äänettömän
      äärettömän yön alla
katse kiertää korkealla taivahalla

ja sisällänsä kysyy:
   -Tuollako
      tuollako jossain takana tähtien
on jokin koti unelmien?

Eikä ymmärrä sitä
ett' se kaikki on samalla tässä
yhden huokauksen matkan päässä
sen viimeisen
   joka puhkaisee
      verhon näkymättömyyden.

Niin kaukana
   ja niin lähellä
silmän ummistamisen matkan päässä

    - on pakkasyö
portti avoin niin kauniisti jäässä

ja hiljaisuudesta kuulen sanat:
   -Olen tässä
      ihan vierellä vaikket minua nää
minä tunnen
      miten sydämesi väräjää.

  *