02.12.2008
Kaksi puuta

Kaksi puuta, yhteen kiertyvää,
ovat niin kuin me, elo yhdistää.

Kasvaa juuret, runko koskettaa,
oksat toisiinsa jo sekoaa.

Samaa maata, samaa juurta aikanaan,
syliin toisen toinen sukeltaa.

Voimaa antavat ne toiselleen,
turvan kovaan myrskyyn syksyiseen.

Kaksi puuta, puiston laitaan jää,
toinen toistaan iäks' hellimään.

-se toinen

--- 

10.09.2007
Iloa myös, ja seksiä

Luin runoja ikäihmisille,
minulle niin rakkaille.

Sinä kuuntelit hiljaa, sanoit:
-Otavaan vaan,
pitää olla myös iloista, sitä halutaan,

...ja onko seksiä, sinä yllätit?

Ai seksiä, oon sitäkin, …kaikenlaista,
vaan en uskalla julkaista.

Onhan matkalle mahtunut,
jos on ollut surua, on ollut iloakin,
…ja seksiä,
ihmisen ihanaa läheisyyttä,
on sitäkin ollut,
ujona vain vaiennut.

-harri

--- 

10.09.2007
Puolukassa

Kahvit kotoa,
evästä matkaan ja lammille,
retkelle ihanalle metsäkummulle.

Minne puolukat metsästä kadonneet,
hallako vei, vai toiset poimineet.

Takkisi punainen, silmäsi loisti,
syyspäivän säteet onnea toisti.

Yhden puolukan poimin,
ihailin varttansa värisevää,

huokaus hiljainen,
hirvikärpäsistä pientä häirintää,

-harri

--- 

10.09.2007
Tatti tanakka

Tatti tanakka seisoi vieressäin,
tatti tanakka turpeesta nousi,

minä lähellään nautin ja ihailin,
hetki syyskesäinen onneen sousi.

-harri

---

10.09.2007
Kuusi ja minä

Täss' kilvan seisoimme kuusi ja minä,
todistimme luonnon ihmeellistä voimaa.

Sinä suorana seisonut vuodesta vuoteen,
minä sammalmättäälle tein onneni vuoteen.

Sinä seisomaan metsään yksin jäit,
onnemme hetken salaa näit.

-harri

--- 

Tuhat runoa

04.02.2007
Sovittu tapaaminen

Minä ajattelen, kuvittelen,
tarinan kahden onnellisen,

toisilleen niin rakkaan, vain kerran tavanneen,
yhden yön rakastaneen,
toisistaan kauas kadonneen.

Vaikka sotaan, tai jonnekin matkain taa,
toisen kuva rinnassa kaivertaa,
ettei päivää ilman kaipaavaa ajatusta,
ei työhetkeä, ei yötä, aatos irti ihanasta.

Vihdoin löytyi yhteys rakkaitten kesken,
palo syömmissä kasvoi ja kasvoi vain,
sanat ja kirjeet silmiä kirkastain.

Viesti toisen ain hetkestä rikkaan tekee,
ikävän surun pois silmistä pesee,

ilon nostaa pintaan ettei työ, ei arkikaan,
voi kaipaavan päivää rasittaa.

Koitti viimein hetki mi sovittu, pamppaili sydän malttamaton,
odotti iloa elämään, hetki sitten viel' niin onneton.

Oli lupaus: minä tulen luoksesi, tavataan,
sitten toistamme ja koko maailmaa yhdessä halataan.

On paikalla toinen niin onnessaan,
odottaa että tulisi toinen, sais' silmät jo rakastaa.

-

Vaan… tapaamisaika jo ohi on,
toinen ei tullut, … ei tullut vaikk' sovittiin,
yksin ootteli väristen, meni hetki jota kaivattiin.

Eloko lie voimansa niin kulutti ja söi,
vai minne toinen itsensä viime hetkellä antoi ja möi.

-harri

--- 

29.01.2007
Tuhat kilometriä

Minä odotin,
minä toivoin,
saada kosketella sinua viel' kerran,
tuntea kehosi lähelläni,
nuuhkia kaunista olemustasi.

Vaan miksi,
miksi ei se käynyt,

matkako esteeksi eteemme kasvoi,
suurempi yksinäisten kaipauksien,
on matka tuhatkilometrinen.

-harri

---

Meille

Kun toinen vastaa toisen katseeseen,
kosketuksella kosketukseen,

sanalla kauniilla kauniisiin sanoihin,
tunteilla tunteisiin,

silloin läheisyys kasvamistaan kasvaa,
toinen jo toistaan rakastaa,
rakas rakkaansa omistaa.

-harri

--- 

Kaksi niin kaukaista

Kaksi ihmistä kaukaista, kaksi syliä lämpöistä,
kaksi kaipaavaa sydäntä, kaksi yksinäistä,

katselee kaukaa kauas,
katselee lähelle, omaa kaipausta,

on ihminen hellä toisaalla,
on ihminen herkkä toisaalla.

Miten tavata mieli kaipaava,
miten kohdata sydän värisevä, haikaava,

miten tuntea oikea ja väärä,
miten olla järkevä,

miten olla ystävä toiselle,
miten uskollinen itselle,

miten uskaltautua matkalle oudolle,
tuntemattomalle.

Voi, niin paljon on kysymyksiä,
niin paljon luuloja, oletuksia,

mielessä vain vastauksia pelkääviä, kaipaavia,
kaiken ohi päästäviä,
onnen pois raivaavia.

-kaukainen

---

Minä näen sinussa naisen

Minä näen sinussa naisen,
minä näen sinussa tytön niin kauniin
ja elämän hetkeä nauravan.

Näen silmäsi kirkkaat, näen suusi onnea täynnä,
sylisi tulvillaan lämpöä.

Katsot itseäsi, et kaikkea hyväksy,
et mennyttä elämääsi, et tulevaasi,

vaan tässä sinä olet ja nautit kaikesta,
elämästä ja arjesta,
olet paikalla, olet rakkaana.

Minä katson sinua, näen naisen kehosi kauniin,
iloisen suoran katseesi takaa kärsimysten hetkien,
et hyväksy kaikkea tekemistäsi,
et elämän hetkiä elettyjä,

vaan sinä olet kasvanut kaiken kautta,
kasvanut käsittämään elämää,
sen pieniä nautintoja,
sen raakuutta, julmuutta,
sen kovuutta sinua herkkää kohtaan.

Nyt sinä naurat kera kyynelten sisäisten purkautuvain,
näet, elämä ihanaa olla vois, …jos asiat toisin ois.

Minä näen, sinä naurat, silmäsi kirkkaat loistavat,
sisäisesi, se tyttönen pieni mi minua kohti katsoo,
iloitsee kuin pieni lapsi,

minä näen, on itku herkässä eletystä,
yhdessä koetusta ihanasta hetkestä,
elämästä, jonka joku suurempi meille rakensi,
tahtoi näyttää ja opetti:

"Tää elämä on kaunis,
siitä poimikaa ne elon ihanat hetket mitkä eteenne avataan,
laskematta, luulematta,
tietämättä mitä verhon takana taas huomenna on.

Jos minä tästä hetkestä huolen pidin,
pidän minä huomisestannekin.

Älkää surko, ei elämä vielä ole tässä,
tässä hetkessä kuitenkaan,

se on tulevassa, se on edessä,
se on elämän hetkissä,
eteenne tehdyissä päivissä,
ihmisissä niin rakkaissa ja onnellisissa,
jos vaikka tänään vielä kaukaisissa.

-harri

--- 

Tulit kotiin

Sinä tulit syliini kuin kotiisi, vaikka et minua edes tunne,
vain hetken tavanneet.

Sinä kietouduit minuun ja lepäsit hiljaa rintaani vasten,
värisit,
kyynelet täyttivät silmäsi,
olit hiljaa, kuuntelit.

Olit sanaton.
Minäkin olin sanaton.

Silitin sinua ja hellin sinua käsilläni,
annoin sinun vain olla siinä.

Olit niin onnellinen,
...olit tullut kotiisi,
syliini, josta et vielä hetki sitten tiennyt mitään,

vain sisälläsi piillyt kaipaus, joka löysi kohteensa,
sylin jota olit kaivannut,
kodin, jossa on niin hyvä olla.

-harri

---

Toinen on kaukana, toinenkin

Toinen on kaukana, hän elämää taistelee,
toinenkin on kaukana,
hän yksinäisyyttä maistelee.

Yksin on toinenkin, vaikk' väkeä ympärillä paljon,
yksin on toinen,
vain ajatuksia, toiveita, paljon.

Kaks' yksinäistä yksinäisin sydämin,
kohtas sydän kaipaavan sydämen,

syttyi lämpö, syttyi toive elämän uuden,
joka rauhan tois sisimpään suuren,

oisko toinen hyväksi toisellen,
oisko avuksi raskaan hetken,

vai, voisko aatella,
ett' kulkisivat he yhteisen retken.

Siin' toiveet ja unelmat, yhteen kietoutuu,
uusi elämäkö pienin palasin rakentuu,

syli lämmin kaipaava,
silmä kirkas muistoissa haikaava,
etsii turvaa sylistä illan niin armaan,
joka annettiin eteen jostain kaukaa, niin arvaan.

-harri

---

23.08.2006
Voi miten katsot minua kauniista

Nuo silmät jos saisin mä omaksein,
jos saisin ne toiseen naiseen,
mun elämäni ainokaiseen.

Jos saisin sun silmäsi siirrettyä,
sinun katseesi kauniin varastettua,

istuttaa ne toiseen mit mun sieluni kaipaa,
jota sydämeni sisällään huutaa.

Anna minun katsella silmiäsi kauniita,
kuvitella, ne toisella on,
olen hänestä onneton.

Sinussa ilo ja onni on.

-harri

---

09.08.2006
Sydän palaa takaisin

Sydän palaa takaisin sydämen luo,
kun hetken kaukana värisi yksin,
kädet kulkeneet ei käsityksin.

Oli kaukana mieli,
muita mietti ja mietti,
itkuiset illat ja yöt yksin vietti.

Teki päätöstä, teki suunnitelmaa,
vaan voimat ei riittäneet ratkaisuun,
vaikka suu sen jo sanoikin.

Vaan suu ei ole sielu,
suu omiaan puhuu,
himojaan ja haikailujaan jonnekin pois,
josko siellä vaikka jotakin muuta vielä olla vois.

Sydän ei tiedä mitä tehdä pitäisi,
siinä välissä itkee ja piehtaroi,
surussansa vaikeroi.

Sielunsa sanoo, älä mee,
suu, mieli, muuta jo haikailee.

Siin' taistelu kova on ihmisen,
suun, sielun ja sydämen.

Ne kamppailee, kamppailee,
yrittää toinen voitolle päästä,
ei kukaan täss' ihmispoloista säästä.

Hän hajoaa, hän haparoi, etsii viisautta pää,
sitä ilman kuitenkin heikko jää.

Ei ymmärrä sydän, mikä surun tuotti,
ei ymmärrä sielu mikä mielelle tuli,
hetkessä kaikki ihana viereltä suli.

Mieli levoton mennä tahtoisi,
katsoa maailmaa muuta ja kaukaa,
ei ymmärrä mielensä seurauksia,
jotka matkalta syliinsä raahaa.

Siks' kannattaa olla tarkkana,
ettei sielunsa tilaa hukkaa,
miss' hyvä on olla, ja hyvä on tulla,
siin' on sun paikkasi, lepopaikka sulla.

-harri

---

22.07.2006
Menetetty muistikuva

Rakas, sinä ajattelet,
ja tarkoin muistat kaikki yhteiset hetkemme.
Minä vain hetkissä liidän.

Sinä menneitä prosessoit,
minä jo toiseen asiaan kiidän.

Sinun muistisi rekisteröi kaiken sanatarkasti,
minä esiinnyn aina niin varmasti.

Kun minä unohdan jonkin kauniin yksityiskohdan,
sanan tai asian, sinä huolestut,
sinä pelästyt ja mielesi itkee.

Enkö ollutkaan kanssasi jos en muista.
Olitko yksin muistojemme suloisella tiellä,
enkö olekaan enää kanssasi siellä.

Yksinäisyytesi pelkoko sinut valtaa,
vaiko jokin muu pelko.

En ole koskaan ajatellut asiaa näin:
Jos yhteisissä muistoissa toinen ei muista,
silloin toinen onkin siellä yksin.

Kauheata!

Onko toisen muistamaton menneisyys
elämää menneessä yksin,
emmekö enää kuljekaan siellä käsityksin.

Voiko toinen kuin poistua menneitten hetkistä nykyisen elämän kautta.
Eivätkö muistot olekaan niin kuin ne olivat,
muuttuivatko ne.

Elävätkö vielä, vaikka ne yhdessä sinne piirsimme.

Onko elämä muuttuvaista jälkeenkin päin.
Voimmeko tahtomattamme vaikuttaa menneitten tapahtumiin
tämän hetken kautta.

Eikö tehty olekaan tehty.
Voiko tehdyn muuttaa tekemättömäksi.
Voiko yhteisen illan, yön, lämpöisen uintiretken,
muuttaa tekemättömäksi,
yksinäiseksi, pelokkaaksi,
jos toinen ei siellä enää muistoin rinnalla kulje,
ellei sinua hellin suudelmin syliinsä sulje.

Oi, rakas,
nyt minuakin pelottaa tuo ajatus,
tää mielen toiminnan kuin vajaus.

Jos meiltä otetaan pois mennyt,
onko yhteinen menneisyys mennyt.

Vaan kulta,
onhan meillä tämä hetki,
tämä tässä juuri nyt,
ja huominen edessämme.

Elämä tässä ja nyt,
ei mikään ole päättynyt.

Kuinka kaunis onkaan tämä päivä.
Katso, olen rinnallasi.
Minä näen sinut,
minä näen sinut ja hieman kosteat silmäsi.

Voi kuinka rakastankaan sinua.

Ota minut mukaasi muistojesi tielle,
näe minut siellä.

Jos jokin hetki mun mielestäni ihanalla rinnallasi katosi,
on se kuitenkin jossain mieleni sopukassa
ja tulee esiin aikanaan omalla tavallaan.

Ehkä elämän paineet ne jonnekin piilotti,
tai elämän kiihkeys,
rakkaus sinun rinnallasi kun en ehtinyt ajatella,
elää vain ja onnessa kieriskellä,
en menneitä mietiskellä.

Elämäni on tällainen, mun maailmain,
jonka jostain muualta,
jostain kai kaukaa, itselleni lahjaksi sain.

Olen kanssasi onnekkain.

-harri

---

27.06.2006
Tunnetko minut vielä

Kädessä viel' tuntu rakkaan käden,
korvissa kaiku askelten, laulu yhteisen sydämen.

Silmissä kuva rakkaan muodosta,
kasvoista nauravista, kosketuksista kaipaavista.

Nukkuvana sinua katselin,
ihailin,
suutelin huuliasi salaa.

Mieleni, minun kiivas kehoni,
sinuun ylen aikaa palaa.

Rakas, tunteeko sinun kätesi vielä minut,
muistatko katseeni polttavan.

Olen onnellinen, kun minulla on sinut,
omistan tytön niin huumaavan.

-harri

---

Muistojen ihana puutarha

Sinut tapasin,
muistojeni ihanan puutarhan, 
sen varisseita lehtiä hetken kanssasi lakaisin.

Kauniit kukat nyt toisaalla loistaa,
puut viheriöi,
lammet kirkkaana kimmeltää.
Aika yhteisen onnemme loistoa himmentää.

Vaan jossain viel' muistojen kuvissa
kukkii ihanat menneet.
Joulutkin, jotka elämän hetket on vieneet.

Ei katoa kaunis,
ei sulkeudu suu,

jossain syvällä sisälläin,
kukkii muistojen ihana hedelmäpuu.

-harri

---

Vainko kaipausta aamulla tunsit?

Kaipaus, rakkaani...

Ei kaipaus tyhjästä synny,
se ikävän sisältää.

Ei ikävä tyhjästä synny,
sitä rakkaus piirittää.

Kuka sellaista kaipaa, jota ei ikävöi.
Kuka sellaista ikävöi, jota ei rakasta.

Rakkaus tunteita antaa.

Ikävän ymmärtämättömän.
Kaipauksen, joka toisen syliin kantaa.
Kaipauksen, joka sisäisen rauhan antaa.

-harri

---

Rakkaalleni

Yhdessä etsimme onnea pelkkää,
löysimme toisemme, enemmänkin, sydän riemusta helkkää.

Sylimme kaipas' syliä toisen,
puristi, rutisti, tunsi tunteen niin suurenmoisen.

Elimme, tanssimme, sielumme nauroi,
rakkaan huulet korvaan hellyyttä lauloi.

Me elämme, rakkaani, nautimme hetken,
matkasimme luonnossa ihanan keväisen retken.

Sulimme, sylimme kuumana kiehui,
vaik' ulkona tuuli myrskynä riehui.

Vesi viileä ei tunteita sammuttaa tainnut,
sydän toiseen paloi, ei tunne kiihkeä laannut.

Vuode lempeä, peitto pehmeä,
kädet suloiset, kiihkeät, kehon viileän uudelleen kuumas.

Elämme kesää, rakkaani,
yhteises' ihanas' huumas'.

-harri

---

Peili

"Haluatko peilin sänkyni päätyyn", 
kysyit yllättäen ihanan hetkemme jälkeen.

Miksi? En halua. Minulla on tässä edessäni maailman paras ja kaunein peili, sinä rakkaani.

Sinun kasvoistasi minä kuvani näen. 
Näen millainen olen, ihailtava, rakastettava, hyväksyttävä.

Ei mikään peili minusta kauniimpaa kuvaa välitä.

Sinä olet minulle peili kaikella tavalla. Aina samaa teet.

Kun käteesi tartun, sinä minun kädestäni kiinni otat.
Kun yhdessä kävelemme, jalkasi samaan tahtiin yhtyy.
Kun katson sinua silmiin, sinunkin silmäsi minun silmiäni tarkkaavat. 
Saman ihailun niissä näen minkä omissanikin tunnen ja tiedän.

Kun liikutan itseäni sinua vasten, sinä samoin minua kosketat ja hellästi puristat. 
Ihan samoin.

Kun olen lähelläsi ja hengitän, sinä samoin hengität minuun, sen kuulen.

Samoja asioita kuulemme, tunnemme, näemme, rakastamme, haluamme.

Rakas, sinä olet minulle peili vertaansa vailla. 
Rakkauden peili, hyväksynnän peili, ihailun peili. 
Kuva minusta, miltä minä sinusta näytän ja tunnun.

Samoin minä olen sinulle peili. 
Kuvani sinulle samaa heijastaa minkä minä sinussa näen, 
mitä minulle teet, sanot, mitä minua kohtaan tunnet.

Jos välillä peili muuta näyttää kuin oikeaa kuvaa, 
jotain sellaista mitä en ymmärrä, tai jota sinä et ymmärrä, 
olemme kuin peilitalossa, jossa peilit kuviaan vääristää. 
Joskus se naurattaa,
monesti kuitenkin kauhistuttaa. Voi jos tuollaiselta näyttäisin.

Rakas, meidän peilimme on puhdas ja kirkas,
kaunein peili maailmassa. 
Siltä ei koskaan tarvitse kysyä: "Kerro kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin."

Sen sinusta näen, peilistäni ihanasta, aidosta, 
rehellisesti tuntevasta.

"Sinä rakkaani, sinä kaunein olet maailmassani", vastaa peili, 
jota niin suuresti rakastan, ja jonka omistaja olen. 

Olen minä onnekas.

-harri

---

Runo rakkaalle

Rakkaani, sinä urheasti kuljet rinnallani, 
suoraryhtisenä ja sporttisena,
juuri sellaisena jota rakastan.

Sinä vierelläni seisot ja minua katsot. Rakastat.
Minäkin rakastan sinua.

Koville olet kanssani joutunut,
ajatuksissasi, katseessasi mitä näet.
Tulevaisuutesi suhteen myös, se mitä sinulle tarjoaa.

Minä tarjoan sinulle päivän ilon ja nautinnon,
elämän hetken ihanan.

Sinäkin tarjoat sen minulle.

Joudut kuitenkin tätä miettimään,
vaikka sydämessäsi ehkä tunnet, hyvä näin - kuitenkin.

Ei elämä ole aina hyvä sellaisena, jollaiseksi sen itse toivoisi.
Oikeastaan, ei monestikaan käy niin.

Elämä muovaa elämää.
Omat haaveet karisevat
Se mihin alkuun pyrki, ei toteutunutkaan.

Haavekuvat ovat ihmisellä suuria, toiveet tulevasta.

Ainoa todellisuus on kuitenkin tässä ja nyt.

Ellei tätä hetkeä ole, ei ole muutakaan.
Ei mennyttä, ei tulevaa.

Kun tämä hetki on todellinen, on elämä todellinen.

Tämä hetki muovaa tulevaa, 
vaan eipä kuitenkaan sen mukaan kuin itse toivot.

Ei ennenkään, ei nytkään.

Elämä ei pysy paikallaan,
se elää ja muuttuu,
muovautuu ja muovaa.

Siksi on hyvä nauttia tästä hetkestä ja siihen tyytyä.
Se on ainoa todellisuus, kuitenkin.

Kaikki muu on epävarmaa, eikä kuuntele sinun tahtoasi.

Elämä omiaan tekee sinussa ja ympärilläsi.

Älä luule että sinä olet muovaaja. Et ole.
Joku toinen jossain on.

-harri

---

En yksinkään ole yksin

Rakas, minä kaipaan sinua.
Sinäkin kaipaat minua.

Etsin kasvojasi kauniita, hymyäsi hellää,
kosketustasi lempeää.

Vartalosi suloisia kaaria,
reisiäsi jänteviä kiinteitä.

Sinut ajatuksissani muistan.

Oi mieleni ihana,
sinä talletit rakkaani kuvat,
ett' yksin ollessainkaan en yksin oo.

Silloinkin käperryn sylin lämpöön,
etsin turvaan sun sulokainaloon.

-harri

---

8.12.2005
Rakkauden puro

Rakkaus,
se etsii rataansa kuin pieni puro uomaansa.

Löydettyään linjan, kulun suloisen,
se kasvaa ja kastelee kaiken ympärillään.

Saa sen viheriöimään.

-harri

---

Rakas keinui sylissäin

Rakas keinui mun sylissäin illan ihanat tanssit,
oli elämän suloinen tunti.

Silitin hiuksias, hipaisin poskeasi herkkää,
sormet sormissa kotihin kulki.

Näin nauravan suun ja iloiset silmät,
tunsin, vartalos notkea norja.

Sylit kuumiksi syttyi, rinnat onnesta ritisi,
peilissä tyttö niin hoikka ja sorja.

Silmät leiskuen toistansa katsoivat,
kädet kuumas ja kiihkeä mieli.

Illan viimeiset hitaat vuoteessa kulki,
sanat kauniit korviin kieli.

Oot kaunis, oot rakas,
poika tytölleen lausui,
oli mieli niin keveä, hellä.

Sinä kultainen, herkkä jä lämpöinen,
sua mielin nyt lähennellä.

Siinä hetki ol' tulinen,
kahden sielun niin onnesta kauniin.

Oli huokaukset, äänet kiihkeät,
nous' sisin kauaksi pilviin.

Oot rakas, ihana mun sylissäin,
en etsi ma mitään muuta.

Kunhan vierelläs levätä saan,
maistaa aamulla ruususen suuta.

-harri

---

Ei näin saa tehdä

Rakas, ei näin saa tehdä.

Kadota mitään sanomatta,
 jälkiä jättämättä.

Illalla hellää sanaa lähettämättä,
hyvää yötä toivottamatta.

Sanoinko jotain väärää,
kirjoitinko jotain mitä en selittänyt,
ymmärsitkö sanani oikein.

En tarkoittanut sanoillani pahaa,
jos ne niin tulkitsit.

Rakas, etsi mut takas,
tahdon olla sun omas.

-harri

..ai, sinun puhelimesi unohtui työpaikalle.
Anteeksi kun turhaan huolestuin

---

Hiljainen hetki

Katson kasvojasi,
katson kasvojesi pieniä uurteitasi.

Katson kiinni olevia silmiäsi,
katson suutasi huokaavaa.

Kuuntelen hengitystäsi ihana hetkemme jälkeen,
puna poskillasi hyvästä olosta kertoo.

Olet onnellinen.

Minäkin olen onnellinen,
makaan hiljaa vierelläsi.

Liikenteen ääni kuuluu etäisenä,
sydäntemme ääni on voimakkaampi.

Hengityksemme tasaantuu yhteiseen tyytyväisyyteen.

Ei kiirettä minnekään, ei kummallakaan.
Olemme tässä ja nyt toisillemme.
Maailma on jossain kaukana,
...jossain kaukana.

Rakas, olen niin onnellinen sinusta,
sinäkin minusta, sen sinusta näen.

Rakastan sinua.

-harri

---

Kaipaat minua

Minä katson sinua,
mun syömmeni sykkii.

Kuuntelen ääntäsi, puhettasi viisasta,
joskus Ihmettelen sanojesi sävyä kuin kiivasta.

Vaan tiedän, olet lempeä, sisäisesi minusta tykkää.
Yhdessä ollessamme et minua luotasi lykkää.

Sinä kaipaat minua,
minä illalla tuun,

jo ovella sinua halaan,
tunnen huulillani hellän suun.

-harri

---

Puuroa maistoin

Puuroa maistoin,
muistan rakkaani silmät.

Puuroa maistoin,
muistan rakkaani huulet.

Puuroa maistoin,
muistan rakkaani uuman.

Puuroa maistoin,
muistan rakkaani sylin niin kuuman.

Puuroa maistoin,
muistan miltä sä tuoksut.

Kuinka ihanat on yhteiset metsäpolkujen juoksut.

Muistan puolukkarinteet,
muistan yhteisen poimintaretken.

Muistan suloisen yön hiljaisen hetken.

Muistan grillatut makkarat yön pimeydessä.
Muistat tähdet kirkkaat,
muistan onnellisten katseet ja ajatukset vilkkaat.

Muistan tähdenlennon ja kiitävän ajatukseni sen perään.
Toivoin, että vierelläsi aina herään.

Toivoin, että oisit mun rinnallain, 
oltais yhdessä ja onnesta tanssittais ain'.

-harri

---

Ihmisellä toive lie yhteen ainoaan

Ihmisellä toive lie yhteen ainoaan,
löytää rinnalle toinen, joka rakastaa.

Se aarre on kuin taivainen,
matkallaan jos sellaisen kohdata saa.

Se lahja on suurin,
kun toinen toisensa täällä alhaalla saavuttaa.

Sitä etsii hän, etsii ja kaipaa,
sydän rinnassaan yöt päivät kuin näkymätöntä haikaa.

Minä tullut oon tänne jo aikoja sitten,
etsinyt ja etsinyt sieluni puolta,
sitä toista, välillä huhuillut kuin kaukaiselta suolta.

En löytänyt, en löytänyt, aikojenkaan takaa,
vaan yhtäkkiä hän onkin siinä ja vieressäs makaa.

-harri

---

Ihan sama missä ollaan

Ihan sama missä ollaan,
kunhan sylissäsi olla saan.

Saan sinua puristaa, silittää, silmilläni ihailla,
olla omasi, ja sylissäsi kehrätä.

Sinäkin minun.

-harri

---

Kuinka kauniisti kaikki on sun kättesi jälkeen

Kuinka kauniisti kaikki on sun kättesi jälkeen,
kun yksin mökille saavuin.

Sinä lähdit täältä hetki sitten.
Yhdessä menimme, sinut kotiin saatoin.

Nyt takaisin palasin.

On yö.

Yksin tulin mökkiini hiljaiseen,
äänesi on täältä poissa.

Vaan, kuinka kauniisti kaikki on sun kättesi jälkeen.

Tiskit siististi puhtaina järjestyksessään,
vuoteemme ihana niin kauniisti pedattuna.

Sinun rauhasi täällä vielä vallitsee.

Olen yksin ja jälkiäsi katson, 
mielessäni sinua muistelen.

Sinä nukut.

Minä vielä pari runoa sinusta kirjoitan.

Kuinka kauniisti kaikki onkaan sun kättesi jälkeen.

Ikävöin sinua, rakkaani.

Toivottavasti saat nukuttua.

-harri

---

(syntymäpäivän tekstiviestiruno uimarannan aamuauringossa)

Merkkipäiväruno rakkaalleni

Minä luontoa katson, paistetta auringon, vehreyttä luonnon.
Sinua aattelen, mun oma rakkaani.

Lintujen ääniä kuuntelen, tuulen hellää aamuista huminaa.
Sinua muistelen, oma rakkaani.

Katselen kirkasta järven selkää, sen välkkyviä säteitä.
Sinusta kiitän, mun oma rakkaani.

Kukat ensimmäiset ympärilläin kukkivat ja mietoa tuoksuaan levittävät.
Sun tuoksusi muistan, mun oma rakkaani.

Yks' itikka kaulaltain lähti, minua maistoi.
Sinua muistan miltä maistut, mun oma rakkaani.

Kesä kaikkineen minua tässä aamuisessa auringossa hyväilee ja sisintäni virkistää.
Minä muistan miltä tunnut, mun oma rakkaani.

Ihanalta, oi niin ihanalta ja hellältä, mun suloinen rakkaani.

Vuodet ovat kasvattaneet, elämään syvyyttä ja kauneutta antaneet.

Minä ihailen sinua, mun ikioma rakkaani, jota tänään niin kaipaan,
ja syliisi hellään niin kovasti haikaan.

Merkkipäivääsi nyt etäällä vietät, en luonasi olla voi.

Vaan sydämessäni luonasi oon,
edessämme siintelee yhteinen aamun koi.

Onnea rakas.

-harri

---

Me kasvamme

Rakas, me kasvamme.

Olemme tavanneet vasta pari kuukautta.

Tehneet jo yhtä ja toista.
Kasvattaneet muistoja toistemme sisään,
oppineet ymmärtämään toisiamme,
oppineet vapautumaan toistemme seurassa,
oppineet luottamaan toisiimme.

Oppineet myös ilmaisemaan itsemme toiselle,
ajatuksemme ja tunteemme paljastamaan.

Sitä tässä ihmettelen, miten nopeasti kaikki käykään.
Tapaamisesta tähän hetkeen on vain niin vähän aikaa,
ja kuinka jo toisissamme olemme.

Kuinka tärkeä toisesta onkaan tullut,
miten elämä muuttunut,
sen sisältö toisenlaiseksi tullut.

Miten ajatukset uusiksi vaihtuneet,
miten tunteet eloon heränneet.

Olemme kasvaneet toisiimme, rakkaani,
olemme yhtä.

Ja molemmat sitä niin haluamme.

-harri

---

Olen anonut sinua

Olen anonut sinua, sen tiedät. Olen kertonut siitä sinulle.

Vaan et anomisestani kaikkea tiedä. En ole kertonut.
Aamulla siitä kysyit, vaan en osannut kertoa vieläkään.

Se vain tiedä, olen anonut sinua,
ja nyt näyttää siltä, että olen saanut enemmän kuin osasin anoa.

Mitä enemmän sinuun tutustun, sen enemmän huomaan enemmän saaneeni.

En osannut kaikkea niin tarkoin toivoa, kuin minkä sinä tarjoat.
Mitä kaikkea sinä minussa täytät ja mitä kaikkea minulle jo nyt olet.

Olenhan minä tiennyt, että anova saa, vaikka se onkin kuin raamatullista liturgiaa.
Minulla se näkyy toimivan. On toiminut monesti elämässäni.

Nyt olen taas anonut ja saanut. Anomukseeni vastattiin sinulla.

Sinut lähetettiin minulle ihmeellisten teitten ja kuljetusten,
monenlaisten sattumienkin kautta.

Olen onnellinen, kun minua taas kerran kuultiin.

Kuka kuuli?
Joku kai jossain, ja vastasi minulle antamalla minulle sinut.

Olen onnellinen ja kiitollinen sinusta.

-harri

---

Kello jo kaksi yöllä

Minä yötäni valvon ja ajattelen sinua.
Toivon, kasva minuun ja rakasta minua.

Muistelen kasvojasi, muotojasi kauniita,
lämpöäsi ja hymyäsi, sanojasi helliä,
...voi kuinka tahtoisinkaan vieressäsi kelliä.

Kaikki yhteinen mielessäni nyt yössä kulkee,
tapaamistemme ihanat muistot yhä uudelleen minut syliinsä sulkee.

Olemme tavanneet, halanneet, sylikkäin tanssineet,
istuneet ja toisiamme katsoneet,
kevään viimaisia polkuja kulkeneet.

Vaikka takana vasta viikkoja kolme, kuin elämä niihin jo mahtuu.
Tuntuu kuin jostain kaukaa jo tunteneet oomme,
silmäni kyynelistä kastuu.

Sinä nukut, minä toivon,
että voimia päivääsi saat ja jaksat työsi hoitaa.

Vaan, voithan valvoa sinäkin,
miettiä meitä ja elämääsi, muutoksen tuomaa elinvoimaa.

Lasketko, rakkaani, mitä maksaa tää meille,
kun jatkamme ja kuljemme rakkauden ihmeellisille teille.

Ei rakkaus lie helppoa kelleen,
se elämän kääntää, kaiken uudeksi säätää.

Vaan ei mistään niin suurta iloa saa,
kuin rakkauden tunteista ja toisen läheisyydestä.

Rakkaasta, joka arjessa hellästi kantaa,
jonka sylissä voi kaikkensa antaa.

-harri

---