Tervetuloa jouluisille sivulleni.

     On jouluja ollut niin monta
     iloista
     ja onnetonta.

     Näin kulkivat viime joulut
     kuin ihanat elon koulut
     ja sanoja
     ... kauniita, kaukaisia
     etsien joulun unelmia.

     Tule mukaan
     matkalle menneisiin jouluihin!

     Joulukalenteri 2010
     Joulukalenteri 2009
     Yksinäinen joulu 2006
     Joulurunoja

Ja tässä alla jouluisia pikku runoja vuosilta 2005-2009.

18.12.2009
No, jokos se on, se aika?

Joulun ihana aika!

Hämmästyin taas,
näinkö lähellä jo ollaan:
kuuset torille tuotu taas kerran,
hiljaista ja rauhallista,
ei ostajia lain.

Kuuset upeissa riveissä,
ja kuinka ne ovatkaan kauniita,
vuosi vuodelta kuin kauniimpia vain,

- mutta, en minä tästä,
itselleni mökkikuusen tupaani saan.

-harri

  *

06.01.2009
Vain yksi ratikka ohittaa Hagista

Rauhaisa hetki,
aamukahvipöydässä,
palaa kynttilä,
katselen aamuista taivasta,
eletään Loppiaista.

On nimipäivä.

Muistelen menneitä tekoja,
elämää… ja runoja,
sanojen kulkuja ja kurkotuksia:
ylös taivaalle,
alas ihmisen sisälle,
joskus kauas tähtien ja aikain taa,
jokunen tuntemattomuuden verhoa raottaa.

Istua vain tässä,
edessä höyryävä kahvi,
kynttilästä varjo kynälle,
hiljaisuudesta voimaa ajatukselle…

…ei lupaa hyvää tämä aika,
ennen heräämistä kuuntelin aikaisia uutisia,
sodan ja talouden kauhuja.

Katson ulos ikkunasta,
aurinko juuri nousemassa,
sen säteet valaisevat kaupungin taloja ja kattoja,
kaupungilla niin rauhallista,

…vain yksi ratikka,
ohittaa Hagista.

Jokin pöpökö yhä vain,
vaivaa mun kehoa,
ei oikein ole mihinkään voimia,

vain tarttua kynään ja kuunnella,
häivähdyksenä tuntea raihnaista vanhuutta,

vaan, vaikka ois voimattomuutta,
elämässä puutteita ja suuria uhkia,
silti osata nauttia hetkestä,
tästä elämästä tässä ja juuri nyt:

rauhallisesta aamupalasta,
joulun viime valoista
vihkoa valaisevasta kynttilästä,
liekin kautta muistoissa elävistä ystävistä,
jostain suuremmasta yhteydestä.

Onnea Sinulle, Harri!

Niin, vaan mitä merkitsee tämä,
onnitella päivää ja nimeä?

-Etkö muista?
Sinut sillä tunnetaan,
kaukaisiin asti muistoon kirjataan.

Nimessäsi sun
on muotosi, muistosi ikuisuuteen kirjatun.

-harri

*

05.01.2009
Uutta vuotta katselen

Vuotta uutta katselen,
uhkia, mahdollisuuksia,

sen uhkat mahdollisuuksia syö,
monella viel' kiristyy vyö.

Ihmisen tekoa,
ihmisen ottamana pois,
voi kun rakkautta enemmän ollut ois,

ei ahneutta,
ei vallan tavoittelua,
ei omaa etua,
…monella viel' vaivatonta eloa.

Nyt koettelee kaikki,
ei pitkään aikaan rauhaa suo,
uudet ajat tulee monen luo.

Uusi vuosi ei onnea suosi,
vaan minkäs teet,
minne elämästäsi meet,

nousee arvoon arvot uudet,
piirtyy eteen uudenlaiset tulevaisuudet,

Elämä kuin vallassa ihmisten,
joku näkee kaiken sen.

Valta on valtaa,
raha on rahaa,
raha on valtaa,
valta on rahaa,

ei se ole pahaa, kellä valtaa on,
ei pahaa, kellä rahaa.

Jos ei ole rahaa, eikä ole valtaa,
onko silloin rauhaa päällä maan,

ajatuksia muokkaa,
mieltä kasvattaa,
ahdinko ain' ihmistä vahvistaa,
toinen toistaan enemmän rakastaa.

-harri

*

22.12.2008
Yksi joulu mun mieleeni piirtyi

Joulut tulevat,
joulut menevät,
useimmat kaukaisiin muistoihin siirtyneet,
jotkin syvästi mieleen piirtyneet.

On ollut ihania jouluja,
on surullisia, täynnä ikävää,
kiivaita ja touhukkaita,
pieniä lapsia,
…myös yksinäisiä ja rauhaisia.

Sellainen taas kasvamassa,
laukkuja jo pakkaamassa.

Vaan, yksi joulu kuin ylitse muiden,
kera ihanien ihmisten
ja nauravien suiden,

kun joulun alla joka päivä,
oli lämmin tunnelma läsnä.

Uusi juhliva joukko ain' syliin tuli,
sydän iloisista kasvoista
joka aamu suli.

Se joulu oli Kinaporin joulu,
elämäni yksi ihana koulu.

Kuin enkelit ois leijuneet ympärilläin,
pala taivasta päällä maan,

tänäänkin taas, kun joulu saa,
teitä kaikkia muistoissani halaan,
…minä vierellesi palaan.

-harri

*

 

22.12.2008
Salaisuuden portaalla

Suuruutta joulun alla,
aamuvarhaisella.

Joulun laulut soi,
kaukaisuus mietteitä mieleeni toi.

Rakentui päälle menneitten päivien,
kaukaisten kaipauksien,
keskustelujen ja
ihmisten kohtaamisien.

Joulun suuruuden edessä,
tuntemattoman,
tutkimattoman, äärellä,
säällä myrskyävällä.

-

Myrskyn lailla,
lasit ryskyen,
murtaudut läpi vuosituhanten, sinä Joulu,
sen tähän päivään tuot,
perinteet elomme matkan,
…juhlan meille suot.

Juhlan, mit' emme käsitä,
sen tunnetta,
salaista kaipausta kauas aikain taa,
salaisuus verhoaan raottaa,

salaisuutta,
kauan kasvanutta,
muotonsa saavuttanutta.

Vaan, tunnetta sisäisen ihmisen
emme näe, se piilottaa selityksen,
voiman, mi takana kaiken tään,
vain valoja, lahjoja,
nykyhetken menoa, nään.

Jokainen sana,
jokainen sävel, laulu,
kaunis taulu,
piirtää eteemme kuvaa salaisuuden,
sisäisen kaipauksen,

ylittää rajan salaisen,
paljastaa taivaisen ripauksen,
mistä tulimme,
minne menemme,
missä tarkoituksen saavutamme
elon ilojen ja surujen.

-

Etsin ma muotoja viisaitten,
menneitten sukupolvien,
miten kuvata kaikkeutta, salaisuutta sen,
löytöjään arvellen,

enkä ymmärrä,
että sanan innoitti ilmoille toinen,
suurempi, mi salaisuuttaan paloissa paljastaa,
kaikkeuttaan ain' hetkin avaa.

Ei ennen nähty kuin annettu matka,
ei väärä se lain,
hän tietoa antaa kasvattain.

Ei suuruutta kerralla avata voi,
yks' kyyhkynen, sulkanen, sanan toi,
siit' ihminen rakensi itselleen näkymän,
vain hetken säilyvän.

Uusi aika uutta tietoa avaa,
kyyhkyt ja sulkaset matkaansa ravaa,
tietoa kiiruusti uusille kantaen,
ymmärtämätöntä salaisuutta avaten.

Siks' rakenna päälle vanhojen,
korkealle kasva kera uusien,
vaan, totuus on kaukana,
et tavoita sitä lain,
pienen ripauksen vain yllättäen sain.

Joulun ma lasken salaisuuksien sarjaan,
suureen voimaan, mi päällemme käy,
ydin ei meille,
pienoisille,
vieläkään näy.

Joku menneitten päälle rakentaa,
hän sillä tulevaisuutta avaa,
selittää elämän salaisuutta,
kauaskantoisuutta.

Elämän tahto on eteneminen,
uusien ikkunoiden ja luukkujen avaaminen,
viisauden kasvatus päälle maan,
sitä tänään rakennetaan.

-

Ei raha lie viisauden mittari,
enemmänkin onni ja lahja,
viisaus monelle taakka,
sitä kantaa perille saakka,
palkitsematta,
arvostamatta.

Vast' aikain takaa arvonsa saa,
matkansa jo maassa makaa.

Ei ihminen itse tietoansa,
ei kuvaansa uutta näkyvää,
hän hiljaisuudessaan
kaukaisuuteen tähyää.

Sieltä vastasi arvoitus,
salaisuus maailman,
antoi aiheen,
kehityksen tulevan vaiheen.

Hän sen vain sai,
ei ymmärtänyt muuta,
kasvoi saamaansa,
ain' ihmettelee kuuta.

Oppinsa sai,
sen sallimus antoi,
kehitykseen oman osansa kantoi,
annettuna vain,
kokonaisuutta kasvattain.

-

Miks' mietin ma suuria joulun alla.
salaisuuden portaalla,

miksi katselen suuruutta,
näkymätöntä kauneutta?

-Ettei ois ihminen viisas,
ei itseään korottaisi,
ettei suuria luulisi omastaan,
mi lahjaksi annettu vainen,
salaisuus on kaukainen.

Ettei ihmisen ylpeys suureksi kasvaisi,
ettei luulisi:
Enemmän kuin toinen,
olen niin suurenmoinen.

Kuin hetkessä annettu,
on hetkessä poissa,
jos siinä välissä ehdit jo suuruutta olla,
ryvet pian ylpeyden rapakoissa.

Etkä pitää kuitenkaan sitä saa,
minkä luulee, ett' viisaudessaan omistaa,
hyvä ois muistaa,
ett' kaikki katoaa ja tulee uutta,
rakennetaanhan koko ajan tulevaisuutta.

Ja, muistettava on aina,
suuruuden voima,
ja vastassa maailma:

-Tuohan on aina elänyt keskuudessamme,
mehän tunnemme hänet,
vain puusepän poika,
eihän hän voi olla mitään.
Hän on päästänsä sekaisin.

-harri

*

 

20.12.2008
Kaipaus

Kaipaus piirretty sisällemme,
kaipaus jonkin korkeimman luo,
Joulu hänet luoksemme tuo.

Jokin koskettaa,
sisäistä liikauttaa,
kuin ilmoittaa:
ei kaikki ole tässä,
näkyvässä,

jokin viel' suurempi,
sisäisen kaipaus ja rauha,
pyrkimys aidompi,
elon tarkoituksen matka.

Tuon kaiken Joulu saa,
sen laulut, sävelet,
monet toimet ja turhuudet.

Kaikessa ripaus kaipausta,
ankean elon unohdusta,
uskoa tulevasta,
sisäisen salaisen unelmasta.

Laulaa kiitosta taivas ja maa,
sydän hetkeksi rauhan saa.

-harri

*

18.12.2008
Viimeiseen asti

Viimeiseen asti odotamme,
katselemme taivasta,
kaipaamme valkoista lunta,
Joulun täydellistä unta.

Ei uni läheskään niin makea,
ellei maisema kauniin valkea.

-harri

*

18.12.2008
Muistan Joulut

Minä muistan joulut kera pienten lasten,
kirkassilmäisten kaunokaisten,

kuinka jännittivät tonttuja, lahjoja,
kuinka yhdessä odotettiin joulun aattoa.

Miten hyvältä tuoksuikaan äidin laittama jouluruoka,
aattoaamun maittava riisipuuro,

ja voi, miten päivä oli pitkä iltaan saada,
odottaa ain' ihania lahjoja.

Ja pukki aina isin kanssa ristiin,
kun toinen oli toista hakemassa,
toinen jo koputti ovella,

ja sitt' ihmeteltiin, että miten aina,
joka jouluna,
isiltä jää pukki tervehtimättä,
se ihmeellinen ja pelottava näkemättä.

Ja kerran oli pukilla niin kipeä kurkku,
ei sanoja voinut lausua,
piirteli vain,
vaivaansa valittain.

Menikö täydestä, tiedä häntä,
pienet seuras' silmä terävänä.

Kuinka kummassa pukki aina isiä muistutti,
ja kerran kuin ois ollut isoveikan käsi ja olemus,
peräti merkillinen yhteen sattumus.

Nooh, …asiat lie jo paikkansa saaneet,
usko pukkiin haihtunut,
pukkikin vaihtunut.

Vaan, silti ma muistan ne kaukaiset joulut,
lasten jouluiset koulun juhlat,
ja joululaulut,

ja lahjat, joilla yhdessä leikittiin pitkää iltaa,
joskus yötäkin,
upottiin tietokoneisiin
ja peleihin jännittäviin.

Muistellen

-joulupukki evp.

*

17.12.2008
Ripaus taivaista

Mistä lensit sa sulkanen,
pienen pieni valkea,
lattialleni joulun alla,
kannatko sanomaa kaukaista.

-Sanomaa kannan jouluista,
koette rakkautta,
aikaa herkkää ja kaunista,
siinä ripaus taivaista,
sulkien maista.

Siell' elävät onnelliset,
vaivoista vapaat,
aikanasi monet tutut siellä tapaat.

Siellä elämä toisenlaista,
rakkaudellista ja avointa aina,
ei ainoastaan jouluina.

Palanen taivasta,
palanen sulkien maata,
lähestyy nyt maata,
katoaa hetkiseksi kylmä ja raaka.

Sitä kannoin ma matkassani,
sitä pientä sanomaa:
ei toista ihmistä saa unohtaa,
ei hiljaista, yksin asuvaa,
tai elon rajoittamaa.

-harri

*

17.12.2008
Kellohan on vasta neljä!

Sinäkö, Joulun Henki,
minut taas varhain herätit,
muistutit,
niin paljon tekemättä joulusta,
ei lahjan lahjaa,
ei ees ensimmäistä korttia valmiina.

"Hyvää sanomaa
ei saa rajoittaa",
sinä kuiskaat vain,
jouluisista lauluista voiman
nousta sain.

Yks' hetki vuodesta
lähimmäistä rakasta.
vaikk' ois hän kuinka kaukana,
häntä muista.

Hänelläkin on Joulu,
hän viestiäsi arvostaa,
joululaulunsa viel' kirkkaammin kajahtaa.

Mielensä siirrät eiliseen,
tai kauas aikain taa,
muistotien menneisiin avaa,
…kyllä hän sinut muistaa.

Ja radiossa soi:
"Tuo kotihin, jos pieneenkin,
nyt joulujuhla suloisin,
Jumalan sanan valoa,
ja mieltä jaloa."

-harri

*

16.12.2008
Joulun alla

Minä uskon ain' Joulun alla,
uskon joulupukkiin,
seimen lapseen,
Vapahtajaan,
Joulun hyvään sanomaan,

…yhdyn näytelmään
ja sen hyvään tunnelmaan,
osaksi kokonaisuutta,
pimeän hetken kirkkautta.

Kaikki totta olla voi,
kauniit joululaulut sisälläni soi.

-harri

*

12.12.2008
Lähestymme Joulua

Kuinka paljon vaivaa,
kuinka paljon huolta ja touhua,
…lähestymme Joulua.

Perheen äidin tehtävät
hetkin väsyttävät,

ja isät,
…mitä ihmettä he oikein tekevät?

Lapset odottavat aattoa, lahjoja,
Joulun tuomaa tunnelmaa,
kaikki kaipaavat jouluateriaa.

Kuinka paljon odotusta
yhden hetken tähden vain,
odotan täyttyvää kaipaustain.

Kaukainen hetki, yksi syntymä,
mystinen tapahtuma,
kasvanut mittoihin suuriin,
vaikuttaa ihmis-sydämiin:

Yksi näkee vauvan,
toinen kaivatun lahjan,
kolmas Vapahtajan,
kaikki jouluaattoillan.

Yksi elää evankeliumin,
toinen tontut takana ikkunan,
kolmas joulupukin hieman pelottavan,
kaikki tuntevat joulun tunnelman.

Toisille joulu perheen yhteen kokoaa,
jossain juhla kaiken hankeen hajottaa,
monelle raastavaa kaipausta,
menetettyä rakkautta,
yksinäisyyden ahdistusta.

Jossain joku itselleen vain,
suloisen hetken valmistain.

On kait viel' piilossa jokunen,
kadottanut juhlan merkityksen,
…vain tutun videon katsoen.

Ei joulua ohittaa voi,
sen valoja,
lauluja,
rakkaita muistoja,
kaipaamme aina samoja:

lumisia puistoja ja Joulua valkeaa,
jouluillan hetkeä rauhaisaa.

-harri

*

11.12.2008
Toisen yksinäisen joulu

Mutta,
voihan olla myös toisin,
ett' yksinäinen on onnellisin.

Ei kaikki yksinäisyys ole pahasta,
eikä aina puutetta rakkaasta,

ei tarvetta toisen rinnalla nyhjätä,
elämän kudetta yhteistä.

Yksinkin voi olla onnellinen,
rauhan lahjaksi saa,
vaikka sisällään olisikin kaipausta,
muistot rauhoittaa.

-harri

*

10.12.2008
Yksinäisen joulu

Yksinäisen joulu
on kuin rakkaudeton elämä,

muistot seurana,
kyynel herkässä,
yksin istuen hiljainen hetki,
menneeseen ihana,
tai raastava, retki.

Joulu kaiken korostaa,
muistuttaa,
elämä toisinkin olla vois,
jos jokin suurempi
sen minulle vain sois.

Vaan, valvooko rinnallasi enkeli,
et häntä nää,
onko vierellä ikäväsi kohde,
menneen salainen hohde,
hän hiljaisesti sinua silittää.

Oletko yksin kuitenkaan,
jospa luulet vain,
oletkin salaisesti seurassa kaipaavain,
ajatuksen päässä,
muiston hämärässä,
elämän armahtavassa sylissä,
yhteinen katse
samassa kynttilän liekissä.

-harri

*

09.12.2008
Valot tuhannet

Valot tuhannet joulun tuo,
suuri juhla tulee luo,
tutut laulut,
herkut, juomat,
hyvän mielen tuovat,

vaan valot,
pimeydestä kirkastuvat talot,
tunnelman luovat,
mielen rauhoittavat
ja monet muistot eteen tuovat.

-harri

*

 

09.12.2008
Juhla kaikilla

Valon ihme,
liekki kynttilän,
pysäyttää pienen ystävän,
katsomaan,
kuulemaan,
sanomaa salaista,
sydämessä outoa tunnetta.

-harri

*

05.12.2008
Ripaus taivaisen

Joulu elää jouluissa,
muistojen juhlassa.

Joulu elää perinteissä,
kaikki on läsnä.

Minä katselen joulua,
näen menneitä aikoja,

kuuntelen, haistelen, maistelen,
kaukaisia arvelen,
rauhaa maan päälle anelen.

Joulu on säde hyvyyden,
ripaus taivaisen.

-harri

*

01.12.2008
Se sitten siitä lumesta

Se sitten siitä lumesta,
valkoisesta talviunesta,
ihanista hangista,

kimmeltävistä talvipäivistä
ja valoisista hankiöistä,
puistojen pehmeäoksaisista lumivöistä.

-harri

*

 
24.11.2008
Vaan, olihan sitä hetken

Pehmeää lunta kaikkialla,
lumihattuja sisäpihalla,

niin kauniin valkoista,
äänetöntä ja rauhallista.

Ja sydämissä jouluinen odotus,
toivo ja kauneus:

Valkea joulu, se totta olla vois,
jos Luoja meille viel' lisää viimaa
kaduille sois.

-harri

*

02.12.2008
Joulun muisto

Minne kuljet sa mielesi kultamailla,
muistoilla kaukaisilla.

Löysitkö joulun,
löysitkö lapsuusajan koulun juhlan,
tunsitko viel' kotoisat tuoksut jouluaaton,

näitkö hetken,
kun sait sen kauneimman,
lahjan salaisesti toivoman.

Soiko mielessäsi joulun kaunis laulu,
sitä kukaan ei kauniimmin laulaa voi,
senkö joulun muisto
sinulle nyt mieleen toi.

Sitä etsin ma taas,
sitä tunnetta menneen,
katson kauas aikain taa,

…vai, oliko viime joulu niin ihana,
sen tahtoisin uusia,
mökin hiljaisuuteen matkustaa.

Jokainen omassaan
ain' rauhan saa,
joulun taikaa,
aikaa mieleen painuvaa.

Moni kaukaa minua rakastaa,
sinun kanssasi, rakkaani,
haluaisin kaiken taas jakaa.

-harri

*

                                                                                                  Joulurunoja  ->

01.12.2008
Pimeys alla jouluisten valojen

Pimeys alla jouluisten valojen,
maisema tummien talojen,

odottaa kirkkautta suuren juhlan,
mi sydämet riemulla täyttää,

yhdessä hetkessä taas rauhallista,
maailma niin onnelliselta näyttää.

Tulee Joulu!

-harri

*

                                                                                                  Joulurunoja  ->

01.01.2008
Vuoden vaihtuessa

Uusi vuosi vuotten päälle,
vanha vapisi päättyissään,

katselevi, kuuntelevi,
uutta aikaa ihmeissään.

-harri

  *

31.12.2007
Entäs tämä uusi vuosi

Nooh, …entäs tämä uusi,
mitä aiot sillä,

toteutatko mitä ain' haaveillut,
teetkö lie kaipaamasi ratkaisut,

aiotko oikein elää, vaiko olla vain,
pyrkiä johonkin,
vai lipua ajopuun lailla, ...kuin turvassa sattumain.

Arvaamaton aika edessämme,
elo on arvaamatonta aina,
eilen en edes uneksinut,
miten tänään elän onnekkaana.

Tai toisin,
viel' eilen asiat hyvin näin,
tänään koko elämä nurin päin.

Pyrkiä johonkin, tehdä työtä,
usko ja toivo paremmasta,
elämän paineiden helpotuksesta.

Jokin suunta on hyvä olla, käydä sitä kohti,
kasvot kirkkaammin ain toivossa hohti.

-harri

  *

31.12.2007
Vuosi mennyt taas

Meni vuosi taas,
...meni vuosi taas,

matkasitko kohti unelmaas, vai elitkö vain,
arkisia askareita,
töitä ja kodin tarpeita,
pieniä matkoja.

Oliko rakkautta, pilviin lennätti,
vaiko sairautta mi alleen rusensi.

Elitkö lie vanhuutta, sen päiviä julmia,
tai ehkä onnekkaana, vapauden hetkiä ihania.

Toteutuiko bisnes jota tuumailit ja öitäsi valvoit,
lähtikö liikkeelle, vai menikö kiville.

Onnistuiko sijoitus, voittoa rutkasti,
vaiko virheellinen ilmoitus, rintaa jo kovin puristi.

Joku vierellä viimeisen henkäyksen,
pieni heti peräänsä ensimmäisen.

Oletko elossa,
oikein elätkö, vai oletko vain olemassa.

Ovatko kasvosi kirkkaat nauravaiset,
vaiko murheen musertavaiset.

Voi miten paljon yhteen vuoteen,
voi miten paljon mahtuu
yhteen pieneen elämän vuoteen.

-harri

  *

31.12.2007
Rauhasta rauhaan

Rauha maassa.
Onnistuiko?

Tuliko rauha ees hetkiseksi,
tulimmeko paremmiksi?

Vietimme juhlaa, katselimme kuuta,
valvoimme, söimme ja joimme,
vapaudesta nautimme, emme ajatelleet muuta.

Nyt on rauha mennyt, on rauha taas,
rauha joulusta,
...ei vieläkään lunta maass'.

Tulis' vihdoin se talvi,
sais' hiihdellä ja luistella,
kuunnella narsketta kenkäin alla,
ihailla talvista luontoa ja raikkaasti reippailla.

-harri

  *

31.12.2007
Joulu hiljaisuutta

Ei joulu sanoja sallinut,
ei tarinoissa kuljettanut,

mökin rauhassa päivät touhulla täytti,
elämä taas kerran näytti,
ei sanat tahtomalla,
ei suunnittelemalla suuria sanoja,
ei edes pieniä ajatuksia,

lepohetkenkö antoi kun mielen muihin kuljetti,
sanat uinutti, miehen nukutti.

Säästäkään ei intoa jouluisiin sanoihin,
vain märkää ja mutaa,
kengänpohjissa litisevää kuraa,
myrskyn tuulet puiden oksilla,
ulkona kostea pimeys,

vain iloiset valot,
liekit hiljaisten kynttilöiden,
jouluiset herkut ja maukas viini,
lämmin syli vierelle hiipi,
silmissä katse rakkaudesta,
onnesta kauniit sanat.

Siin' eväät ol' pienen joulun,
joulun, jolta sanoja odotin,
hiljaisten tuntojen tarinoita,
kaukaisia helliviä muistoja ja
jouluisia valkeita puistoja.

-harri

  *

25.12.2007
Jouluyön taikaa

Jouluyön taikaa,
yö musta, tuulinen,
taivas pilvinen,
hautausmaa hiljainen.

Sielujen valot mustuttaa,
aika ihmisen korjaa,
kun tuuli ylitseen käy,
ei häntä enää näy.

Kävi tuuli ylitse kynttilän,
sammutti pienen valon
ja muiston himmeän.

Ei ole häntä enää, ei valoakaan,
senkin tuuli vei mukanaan,

…jouluyön tunnelmaa.

-jouluyön hiljainen kulkija

--- 

21.12.2007
Joulupukki sai kenkää

Joulupukki sai kenkää,
muori henkää:

"Siitäs sai, ukko mokoma,
kun aina vain niitä ikuisia runoja",

muori alkoi jo juonia punoa,
mistä uusi pukki,
kun runoilevalla luistaa niin huonosti suksi.

"Vaan, oli sillä kuitenkin", muistelee nyt muori,
"oli sillä lempeät silmät,
ja kosketus hellä,
ain iloinen mieli,
mutt' ihan liikaa, ihan liikaa,
tahtoi tyttöjä lähennellä,

…oishan sitä kiva vielä vähän silitellä".

-harri

--- 

21.12.2007
Hiljainen Joulu

Artzi-virus tarttunut,
ihmistä kasvattanut,

ohjeita jakaa,
vaan ei saarnaa.

Arton tyttö ain vuosien takaa,
läheistään aina rakastaa.

Joulu,
ajatuksia monenlaisia,
muistoja kaukaisia,

kaipauksia mit matkalle jäi,
rinnalla moni ystävä…
kyynel silmäkulmassa välkähtäi,

vaan muista, ystäväin,
mökissään yksin ystäväsi,
sinua muistan,
vietän jouluiltaa yksinäin.

-harri

--- 

21.12.2007
Mieli ja muistot rinnalla

Vaikka sanat Hyvän Joulun sanomatta jäi,
mieli ja muistot rinnalla käi.

Elän joulua mökissäni,
muistan Sinua
ja yhteisiä elomme matkoja.

Uskon, ajatus Sinut tavoitti,
jotenkin muistutti.

Mattimyöhäinen nyt ajoissa

Hyvää Uutta Vuotta toivotti.

-harri

--- 

21.12.2007
Joulun verkko

Lempeä halaus,
hellä katse, kosketus,
ajatus puolesta toisen,
toivomus elämän suurenmoisen.

Rakkaus sisäinen selittämätön,
toinen kaukainen tavoittamaton,

vaan Joulu,
langat yhteen sitoo,
verkon kutoo,
muistot kaikki yhteen punoo,

ystävät, kaukaisetkin, muistoissa käyvät,
ovat hetken läsnä,

…jouluiltana kostea silmä.

-harri

--- 

21.12.2007
Rakennettiin yhteinen joulu

Ette usko,
kuinka monta kertaa
on ajatus rinnallanne käynyt,

miten moni kaipaus…,
teidät muistoissani nähnyt.

Osa minusta on edelleen täällä,
suloisten keskellä.

Ja Joulun, sen muistan,

kun viime vuonna koko viikko juhlaa vietettiin,
rakennettiin yhteinen joulu joka päivä,

se oli elämäni ihana koulu,
oppia ihmisiä ja oppia elämää,
sydän muistoissani taas Jouluna värähtää.

-harri

--- 

21.12.2007
Joulun poika

Paimenia kedolla
kaitsemassa lampaita,
syntyi lapsi tallissa
ensimmäisenä jouluna.

Satu todeksi muuttui,
syntyi poika,

katsoo pienin silmin aikaa uutta,
viel' sumuista tulevaisuutta.

Hyvää Joulua joulun pojalle
ja ympärillään oleville paimenille.

-harri

20.12.2007
Joulukonsertissa

Tuli joulu lähemmäksi,
sävel tunteen toi,
joululaulut soi.

Sisältä kaivoi menneen muistot,
uutta päälle puki,
joulu kauniimmin ain mielissämme kuki.

-harri

--- 

19.12.2007
Joulun säde

Hiljaisuus,
kuuntelen,...
mitä on tämä joulu meille,
paimenista kaukaisille.

Ei enkelit laula Hoosiannaa,
eivät lupaa pelastuksen sanomaa kedolla
miss' pieniä lampaita.

Onko sanoma voimassa vielä,
ovatko lampaat kedolla kera paimenten väriseväin,
leijuuko yllämme enkelten parvi siipiään levittäin.

Laulavatko kunniaa Joulun lapselle,
maailman pelastajalle.

Kuuntelemme Joulun sanomaa,
kuuntelemme kaunista satua,
moni kulkee yksinäistä katua ja ajattelee:
miksi sanoma niin kaukana.

Vaan, yks' tihku kaukaisen maan,
yks' säde pienikin vain,
ajatus,
laulu jouluinen,
toi kaukaisen tervehdyksen.

Se säde kiireen keskeen,
juhlaan, juominkiin,
yksinäiseen hiljaiseen sydämeen,
löysi sisältä pinnan mihin tarttua sai,
lämpeni sanasta kaukaisen, tulevain,
…hetken levon ja rauhan ihminen sai.

-harri

--- 

18.12.2007
Joulurunoja  ja  Joulukorttirunoja  >>

Ole hyvä.

--- 

17.12.2007
Joulun nalle

Joulun nalle,
oletko malttamaton pussisi kanssa,
peuhaat pienen pennun lailla,
intoa kaikkialla,
lakkikin kallella,

etkö jaksa odottaa,
tulee se joulu, tulee se,
lepäile vain rauhassa ja katsele,
muutama päivän vielä,
on se siellä,
viikon lopulla,
sitten saat nauttia.

Muista nalle pieni,
odotus on aina parasta,
ihana kun se on ovella,
kun justiin on joulu sisälle tulla,
silloin on paras hetki sulla.

Yks' ilta vain,
yks' muutamien tuntien humahdus,
ruuan tuoksu, kynttilän sauhahdus,
lahjan avaus,
…ja se oli siinä, se pienen joulu,
alkaa uusi, vuoden kestävä odotuksen koulu.

Nauti nalle,
kaikki on edessä vielä,
on se siellä,
sitten pidän sinua sylissä ja sulle laulan,
rapsutan alta kaulan.

-harri

--- 

12.12.2007
Paperienkeli

Tää tarina on paperisen
kirpputorin enkelen…

Katselevi enkeli,
katselevi aikaa uutta,
paimenist' ei tietoa,
ja joulu ihan muuta.

Tarinasta kedolla, paimenista pelkäävistä
ja ilosanomasta maailmaa herättävästä
on aikaa,

vaan vieläkin kuuntelemme,
meille kuin outoa taikaa,
satua kaunista koskettavaa,
vuosi vuodelta lähelle tulevaa,
sisäistä unelmaa.

Oi jos totta olla vois,
ett' ois armahdus,
vaan ajast' elämän
ei lie vapautus.

Mitä laulat enkeli,
siipinäsi ryppyinen paperi,
mitä laulat meille,
vapauden sanomasta kaukaisille?

"Joulun ajan äärellä
ihmisen on unelma,
rauha maassa, olla vapaa,
sitä ihminen lie ajaa takaa.

Sanomasta hetken lohtu,
sisäistä kosketti hiljaa ja rauhan toi,
joulun ajassa
ain uuden elämän utuinen aamun koi.

Aika jo toinen, ja sanoma sen,
elä elosi taistellen,
ole onnellinen.

Noissa kahdessa pienessä sanassa:
elos taistelua,
ollos onnellinen,
on sisältö ihmisen päivien.

Toinen sanoo,
ei elo helpolla päästä,
toinen kehottaa onnellisuuteen,
oi ihminen, itseäsi säästä."

Tää sanoma ois nykyajan enkelin,
sen kuvittelin kun silmiinsä katselin,
ja taustalta kuului kuin ois kuoro laulanut,
paperienkelten kuoro ilmoittaa halunnut:

"Oi, katso maa,
oi, katso taivahalle,
oot asetettu taivaan alle,

aatoksesi
lentää korkeimmalle,
kuulevalle
ain eteen soi.

Oi, katso maa,
oi, katso taivahalle
aatoksesi lentää korkeimmalle,
huokaavalle
ain avun soi.

Oi, kuule maa,
oi, kuule taivaan alla,
aatoksesi lentää korkeimmalle,
kaipaavalle
ain lohdun soi.

Oi, tiedä maa,
oi, tiedä taivaan alla,
aatoksesi lentää korkeimmalle,
etsivälle
ain kodin soi.

Oi, katso maa,
oi, katso taivahalle,
oot asetettu taivaan alle,

aatoksesi
lentää korkeimmalle,
kuulevalle
ain eteen soi."

-harri

--- 

13.12.2007
Yö joulun alla

Yksinäinen yö joulun alla,
vain siniset valot,
kauniit, vaan niin kylmät,
kaukaiset.

Tulee joulu,
yksinäisen joulu,
kyyneleitä menneistä,
olevista, tulevista,

kuin pakopaikka kaikesta hetkeksi,
elämän huokaukseksi.

Vain polttavat kädet seuranani,
polttavat koskettaa toista,
kaukaista,
rinnalla kulkevaa,
jotain unelmaa.

Joulun lämpö yksinäisissä käsissä,
hiljaisissa yön hetkissä,
muistoissa, ajatuksissa,
elämän lupauksissa, jotka eivät täyttyneet - vielä,

…tulee joulu hiljaisella tiellä.

-harri

--- 

01.12.2007
Taas on kuusi torille tuotu

Jo taas on kuusi torille tuotu,
aamulla pakkasta,
ripaus luntakin meille suotu.

Kuiva on maa,
lumisessa kohdassa ihanasti narahtaa,
varo askelta,
on jo liukasta.

Kuusi loistaa torin reunassa,
näen sen ikkunasta,
mieleen hiipii kaipausta,
…kohta on joulu!

-harri

--- 

23.11.2007
Ihmeellinen ikkuna

Joulun hellä tuulahdus,
sen tunsin, näin valon jouluisen,
pienen kynttilän vain,
liekkinsä lepattain.

Valoa katsoin kuin ikkunaa,
avautuvaa maisemaa,
kauas, kauas, vuotten taa,
ain lapsuuteni jouluun saakka,
menneitten aikain tunnelmaa
pieni valo tavoittaa.

Kuinka nousevat kasvot jo kauan menneet,
muistuvat kuvat aattojen,
tuoksut jouluisten ruokien,
pehmoisten saunojen.

Ja tunnelma yön hiljaisen, sen muistan,
kun aattoilta ohi on,
rauha, …jouluyö loputon.

Kuinka ihmeellinen ikkuna,
on tuo pieni liekki huojuva,

…tunnen jo joulun tuoksua.

-harri

--- 

22.12.2006
Kadonnut joulu

Missä olet muistojeni joulu,
minne menit, sinä ihana hetki,
joka sylissäni heläsit, jota odotin viel' vuosi sitten,
…nyt yksin itken.

Missä olet suloiseni joulu, olet kadonnut.

Ihmisissäkö sinä kiinni olet,
sisäisessä tilassa, tunteissa,
vai ihanissa menneissä, muistoissa.

Etkö olekaan tässä jos yksin olen,
etkö olekaan tässä, ellei toinen kanssani sitä häärimässä,
sen tuoksuja, lahjoja, tunnelmaa, yhteen käärimässä.

Eikö joulu yksin tulekaan,
pitääkö aina olla kaksin,
tai kera lapsin,

vaan entä jos olenkin nyt yksin,
vain sanat ja runot seuranain,
edessä ruutu hiljainen,
ikkuna syliin toisen yksinäisen,

kasvaako siitä joulu,
kasvaako sanoista vieraan,
viesteistä hellivistä tuntemattoman,
sydämestä lämpöä kaipaavan,

kasvaako niistä yhteinen yksinäisten joulu,
onko rinnalla oikeasti,
vain sanansa edessäni näen,
kuulen huultensa huokauksen,
itkunsa yksinäisen,
…muistonsa menetetyn.

Syntyykö siitä joulu, jossa yksinäinen yksinäisen rinnalla käy,
kun ketään ei vierellä tänään näy.

-harri

--- 

22.12.2006
Veit jouluni mennessäsi

Miks' menit rakas, veit jouluni mennessäsi.

Sen huomasin kun joulua kosketin, se ei ollutkaan siinä,
sun muistosi vain,
kaukainen, vuoden takainen,

kun joulua valmistin ja vain sinua ajattelin,
itsekseni iloitsin,
…ja sinua odotin.

Sinä tulit, sinä syliini sulit, olit siinä mun omani vain,
kuinka kauniin joulun kanssasi sain.

Nyt, tänään…
…niin, sinä joulua muualla valmistat,
syliss' toisen väräjät,
ehkä muistosi menneet enää vain hämärät.

Muistatko minut vielä, muistatko,
muistatko sen joulun tuoksun min yhdessä jaoimme,
ruuat ihanat, juomat maittavat,
ja vuoteet kahisevat,
muistatko rakkaani, menneeni,
…muistatko.

Tule joulu kultainen,
tule uusien ystäväini kanssa,
tule päälle muistoille rakkaille.

Ehkä joku viel' nousee ylitsesi,
painaa kuvasi menneeseen,
kuvan mi äsken mieleeni nousi,
kun loppuun muistoasi karkuun juosseena vuoteeseen kaaduin,
siihen moneksi tunniksi maaduin.

Nyt kyynel poskellain joulun ihmettä odotan,
tuleeko se lain, tuleeko se lain,
se ihana joulu, jonka rinnallasi viel' vuosi sitten jakaa sain,
joulu, joka muistoissani on yhä rakkain.

-kyynelposki

--- 

22.12.2006
Jokapäiväinen joulu

Tule joulu ja anna voimaa,
itseni loppuun ajoin,
elämästä väsyin.

Suru on raskasta, ilokin voimia vie,
vaan suruin ja iloin seass' kulkee mun eloni tie.

Ystävät rakkaat voimia antaa ja elossa kantaa:

Silmien ihana suora katse, kosketus hellä,
yks' kaunis sana vain,

siin' on mun jouluni jokapäiväinen, 
joulu, jonka sinulta juuri sain.

-harri

--- 

21.12.2006
Viivästynyt joulukorttiruno

…päivä, Joulu, Vuosi Uus',
jokainen päivä on mahdollisuus.

Se käytä,
ja täytä elämäsi hetki,

älä unohda,
tämä on kuitenkin ihana ja luova retki.

-matti myöhäinen

--- 

22.12.2006
"Samaa paskaa"

"Samaa paskaa", sanot sinä mies,

kun tiedät, edessäsi taas yksinäinen joulu,
kuinka mones jo, kuka ties,
ei joulu ole sinulle juhla vaan taakka, raskas ies.

Ei tuo se iloa ei rauhaa,
aina vain sitä samaa, yksinäisyyden paskaa.

Jouluna viel' pahempaa kuin muulloin.

Olen minäkin yksinäisen joulua harjoitellut… peri kertaa.
Helvettiä se oli minullekin.

Vaikk' mahdollisuuksia muitakin ois ollut, valitsin yksinäisyyden,
halusin kokea sen,
…ja minä koin,
…enimmäkseen itkin.

Sinua en ymmärrä,
en tunteitasi, tuskaasi, tavoita,
…vuoskymmenten yksinäisyys...,

ei vapaa valinta kuin oli mulla,
sinä joulusi vietät sydämellä murskatulla.

En osaa sanoa sinulle mitään,
en hyvää joulua toivottaa,
en olkaasi koskettaa, en lohduttaa.

Elettävä vain ja kestettävä,
kasvot kyynelistä aina välillä pestävä.

Tulee se arki taas pian ja on helpompaa,
kun ei ole pakkoiloa, jota turhaan tavoittaa.

-harri

--- 

19.12.2006 (joululauluja laulettaessa)
Joulun sanoman voima

Onko lie kaikki jo sanottu,
ja sanoin laulettu mi jouluun liittyy.
Sanoissa tutuissa mieli ihmisen viihtyy.

Ne turvaa tuovat,
ja luovat sen tunnelman mikä joulun tuo,
tulee hyvä sanoma ain' uudelleen ja uudelleen mun luo.

Totuus takana sanojen kauniiden kulkee, vaikkei niitä ihminen nää,
hengen mieli on tärkein, sisin kaiken ymmärtää,
…sen rauha väräjää.

Sanat ovat sanoja hengen,
laulaen, iloiten, kuin ohimennen ihminen niistä ravintonsa saa,
ihailee joulun sanomaa,

koskettaa korkeutta,
suurta jumaluutta,
sanojen taakse kätkettyä salaisuutta,

sisäisen kaipausta,
luodun rakkautta.

-harri

--- 

19.12.2006 (vessan seinää vasten)
Ihminen kuulee, vaikk'ei kuule

Ei ihminen ole yksin, hän kera Luojansa kulkee,
ei kuule, ei nää,
elämä elettävä niin tärkeää.

Vaan kuulee hän kuitenkin kuin sanoista pienistä,
sävelistä, luonnon äänistä,
toisten ihmisten sydämistä.

Ei voima suuri piilossa kulje,
ei itseään peittää tahdo,

vaan ihminen kiireineen,
monine haaveineen,
päivän tarpeineen,
ei pienien äänien sekaan mahdu.

-harri

--- 

18.12.2006
Yhteinen sydän
(kirjoitettu pikapikaa joulujuhlassa)

Yhteinen sydän yhdistää hengen ja mielen,
ei läheisyys ihmisen,
ei katse kaunis, jää puolitiehen.

Vieraat kaukaakin yhteen saa,
vaikk' ensi kertaa tavataan,
joulun henki, odotettu, kaivattu, yhteyden aikaan saa.

On siinä jotain, vaikka muistot kaikilla omat,
elämän hetket niin kovat, niin somat,
kuitenkin juhla on sama,
joulu on sama,
joulun henki on sama… aina.

Mikä muu vois niin ihmiset yhdistää, kuin rakkaus suuri,
juhlan takana voiman juuri,

rakentaa henkeä ja mieltä,
tuo tervehdyksen kaukaa henkien tieltä,
kaunistaa juhlan keskellä ihmisen kieltä.

-harri

--- 

15.12.2006
Joulupukin rekiruno

Pukki tökkäsee sauvalla muorin isoa takamusta ja sanoo:

- Kuulehan muoriseni. Kun sinä nukuit tuossa tullessa, siellä reen pohjalla niin ihanasti kellit,
minä kirjoitin sinusta runon. Haluatko kuulla…

- Nooh,…

Joulumuori,
kakun päältä kermat kuori, kaiken itse söi
pakaroihin taltiöi… talti...oi,

pukille vain kuivaa pohjaa jätti,
ettei pukki lihoisi - tulisi inhottavaksi.

Joulumuori,
kakun päältä kermat kuori, kaiken itse söi
pakaroihin taltiöi… taltioi,
pukille vain kuivaa pohjaa jätti,
ettei pukki lihoisi - tulis sairahaksi.

Joulumuori,
kakun päältä kermat kuori, kaiken itse söi
pakaroihin taltiöi,
ettei pukki lihoisi - lihavaksi pökkelöksi.

Joulumuori,
kakun päältä kermat kuori, kaiken itse söi
pakaroihin …talti…öi,
ettei pukki lihoisi - tulis laiskasexi

Joulumuori,
kakun päältä kermat kuori, kaiken itse söi
ettei pukki lihoisi - tulis rekimatkalla väsyisexi.

Joulumuori,
kakun päältä kermat kuori, kaiken itse söi
ettei pukki lihoisi - säilyis pukin sexi.

Ja kun ei ollut tullessa tuota lunta,
kipunat vain jalaksien alla sinkoili, niin…

Petteri tuli ihan ohkaiseksi ja hikiseksi,
ja reki …höyryisexi.

- Pitäisköhän tätä vielä vähän hioa… siihen tuli toi sexi kai aika monta kertaa, ennen kuin luen tämän lapsille.

- Ei tarvi, se on ihan hyvä, anna olla vaan sellasena, rohkaisee muori … ja hymähtää ett': "Kaikkea kanss'…"

-harri

--- 

11.12.2006
Joulun pyhin olemus

Joulun pyhin olemus on ihmisen sisäinen hartaus,
halunsa koskettaa jotain suurta,
hengellistä juurta,
elämän syvää alkua,
armoa, rakkautta,
…jumaluutta.

Vaik' verhoutuu se joulupukkiin ja muuhun rihkamaan,
kulkee taustalla myös rauhaisaa sanomaa,
toivetta kohdata sielun henki,
jolle ihminen kuitenkin vain renki.

Totuus piilossa, ei ihmiselle näy,
hengellisyyskin valhetta täynnä,
vaan henki hengen erottaa,
sisintä rauhoittaa,

löytää kosketuksen Luojansa voimaan, salaiseen,
se riittää sisälleen,
sisällään olevaan ihmiseen.

Salassa kaikki kulkee,
salassa ihmisen silmiltä, ajatuksilta,
ymmärrykseltä pieneltä.

Vaan joku kosketti,
antoi joulussa, sen sanomassa, tuntea itsensä suuruuden,
sen turvan mi ihmiselle oma on,
sisäiselleen, luodulleen,
matkalle lähetetylle salaisuudelleen.

-harri

--- 

01.12.2006
Ensimmäisenä adventtina

Oikea turva

Hoosianna,
anna minulle apua,

auta minua,
minä tarvitsen sinua,
sinun päivittäistä apua.

Hoosianna,
anna minulle apua,
…minä tarvitsen sinua.

-

Kuinka koskettaa sydäntä,
jostain niin syvältä,

ei ajatus, ei ymmärrys yllä,
muodon sai joskus, kutsuttiin "ylkä".

Sana meille vieras ja vanha,
kaipaus elää sisälläni aina,

tietämättä, ymmärtämättä,
piilossa elämältä.

Vaan aikain päässä, matkalla,
kasvaa kaipaus syvemmäksi,
tärkeäksi, arvoksi arkiseksi,

omaksi iloksi, turvaksi,
rinnalle päiväksi ja yöksi .

Kasvaa turva minulle tutuksi,
omaksi jutuksi,
aina jouluna muuttuu joulupukiksi:

iloa, lahjoja,
ystävällisyyttä, läheisyyttä,
rakkautta antavaksi ystäväksi,

Herran vertauskuvaksi,
oikeaksi turvaksi.

-harri

--- 

Joulukorttirunoja  2006

Joulun valot kimmeltää,
sydäntä, oi sydäntä, niin lämmittää.

Muistot mieleen nousta voi,
Joulu, Joulu, ne taas lähelle toi.

-

Joulun aika ihana,
joskus mieltä raastava,

mennyt pois on ihminen rakas,
Joulu hänet hetkeksi toi vierelle takas.

-

Katso, tähti loistaa taivainen,
kuusi kimmeltää tuoksuinen,

kellot soi, laulut kaikaa,
eletään taas hellää aikaa,
hetken ihanaa Joulun taikaa.

-

Soi laulu enkelten,
sulaa kiire sydänten,

astuu sisään Joulun henki,
yhden hetken,
tään muistojen hetken,
en ole työni renki.

Oi tule, sinä Rauhan ihana henki.

-

Soi laulut lapsosten,
laulaa mielet aikuisten,

kiireen jälkeen taas levätä saa,
Joulun satu koskettaa,
hetken on rauha maass',
…kuljen muistojeni kultahaass'.

-

Sydän levoton kuulee Joulun sävelmän,
silmä näkee valot katujen välkkyvän,
…näen Joulun lähestyvän.

Se riisuu mun mieleni kiireistä,
sanoo: "Katso lähellä olevaa ihmistä,
hän on sinulle tärkeä."

Ole hetki ihan, ihan lähellä,
ole Jouluna hellä.

---

Laitan lisää pian kun kerkiäin.

--- 

Jouluruno 2005

Minä muistan sinut, Joulu

En ees tuntea ehdi, miltä tunnut sä Joulu,
niin nopeaan hetkesi kiitää.

Vuosi edellisestä jo mennä ehti,
matka seuraavaan vauhdilla liitää.

Mutt' kuitenkin,
niin monet joulurauhat kuulleeni muistan,
monet kuuset koristellut,
monet ruokailut maittavat,
makeiset herkutellut, suussa sulavat.

Lasten jännitykset,
pukin temmellykset,
lahjojen repimisen riemu,
kuinka suloinen joulukahvi nenähän liehu.

Minä muistan kaikki ne pienet hetket
seuroissa vaihtuvissa,
menneissä rakkaissa.

Minä muistan sinut, Joulu,
hiljennyn taas.

Omassa kodissa yksinkin
on joulun rauha maass'.

Elän tässä,
käyn muistojen kauniiden kultahaass'.

-harri

--- 

27.12.2005
Enkelten joulu

Joulu niin nopsaan kulki,
rakkaat hetkeksi syliin sulki.

Antoi syömmen toiselleen,
katseen hellän kasvoilleen.

Kulki rinnalla viimaisia teitä,
onni vuoteessa lämmitti heitä.

Maistelivat ruokia jouluisia,
katselivat koristeita.

Kilpaa valojen säihkyi silmät,
enkelit palveli heitä.

-harri

---

24.12.2005
Aleksis Kiven patsaalla aattoaamuna

Oi terve, sä runoilija ystäväin.

Aattoaamuna edestäsi kuljin,
sinua katsoin, sanojasi muistelin,
jotain yhteistä sisälläni tunsin.

Sinä kulkenut oot runoilijan tiesi jo aikoja sitten,
työs' keskellämme elää.

Minä vasta askelia aattelen,
sanat kauniit minunkin sisälläni helää.

Ootan ett' pääsisin joskus sun askelias käymään,
elää elämää herrain.

Vaan, voi yhden kerran,
ei elämäsi helppoa ollut.

Raskaan taipaleen kuljit aikanasi,
moni asia ja ihminen oli sun vaivanasi.

Niin, ...tässä jalkaisi juuressa sinua hetken mietin,
otin kuvankin, sanat pakkaskynällä piirsin,
viimaisen kirjoitushetken vietin.

Elän joulua ja runoilijan tietäni haikaan,
sano sinä, oliko siinä jotain taikaa,

vai turhaanko mun sisimpäni sitä kaipaa,
näkeekö lie ihan turhaa vaivaa.

-harri

Lue myös "Katsoin taistelua herkän miehen" alla:

Katsoin taistelua herkän miehen

Katsoin taistelua herkän miehen,
sanoja taitavan, kaikkensa antavan.

Sisällään kummallinen valo,
sielussa hirmuinen kirjoittamisen palo.

Aleksis Kivi, mies,
ei helpolla päässyt.

Loi,
sanoja synnytti,
teoksia taitavia,

vaan ei kestänyt sanojen paloa ihminen herkkä,
oli pian kuin ranka pelkkä.

Kaikkensa antoi,
taisteli elämää vastaan.

Voittiko, hävisikö..., en tiedä,

vaan sanansa virrata sai,
palaen, polttaen ulos tulla,

siinäkö lie esikuva mulla.

Sitten kuolema hänet lepoon kantoi.

-harri

---

Aattoaamuna Aleksilla

Voiko olla tottakaan,
täss' vain pari ihmistä tallustaa.

Onhan jouluaatto.

---

23.12.2005
Yksinäistä joulun valmistelua

Mies täällä kokkaa,
itsellensä kohta pokkaa.

Syntyy ne jouluiset ruuat omistakin käsistä,
tuoksut ihanat kodin täyttää.

Laatikot valmiit uunista lämpimästä,
kaikki ihan joululta näyttää.

Joululaulut kauniit soi,
joku pienen lahjankin toi.

Tunnelmallinen ilta, vain yhtä puuttuu,
kaikki ajallaan yhteiseksi muuttuu.

Ajatukset kulkee rakkaan syliin,
hän joulua toisaalla laittaa.

Omat tavat ja läheiset hoitaa,
sähköpostit lämpimin miettein väliä taittaa.

Ah, tule pian hetki,
kun lahjan parhaimman itse saan.

Rakkaan askelet portaissa kuulen,
sylin kuumin hänelle oman jouluni avaan.

-harri

---

22.12.2005
Tunnelma pienistä syntyy

Tunnelma pienistä syntyy,

kukkasista,
tuoksuista,
puhtaudesta,

odotuksesta,
jännityksestä,
kauniista lauluista.

Tunnelma pienistä syntyy,

äidin touhuista,
isä mattoja tamppaa.
Joku kiireesti kaupoissa ramppaa.

Joulu pienistä syntyy,

perinteisestä ruuasta,
pienestä tilkasta hyvää viiniä,
lahjoista hellivistä,
maukkaista suklaista.

Juhla pienistä syntyy,

tunnelmasta hartaasta,
väsyneistä silmistä,
kirkon sanoista tutuista,
juhlallisista julistuksista.

Siitä kaikesta joulu syntyy,
pienistä valoista suuri juhla,

sisäisen ihmeellinen tila.

-harri

---

Viimeisenä päivänä

Tulihan se, kulta,
runo joulusta vihdoin.

Kun rauhassa herätä sain,
ilman että kipunoita alakerran ukon päälle vihmoin.

Rauhainen mieli runon mieleeni toi,
ihan huokaan että: "Voih…"

Nyt kiirus jo tulee kortit matkaan laittaa,
ehdin vielä ne tehdä, siististi kuoriinkin taittaa,

…pikainen aamukahvi hyvältä maittaa….

-harri

- 

Minä muistan sinut, Joulu

En ees tuntea ehdi, miltä tunnut sä Joulu,
niin nopeaan hetkesi kiitää.

Vuosi edellisestä jo mennä ehti,
matka seuraavaan vauhdilla liitää.

Mutt' kuitenkin,
niin monet joulurauhat kuulleeni muistan,
monet kuuset koristellut,
monet ruokailut maittavat,
makeiset herkutellut,

lasten jännitykset,
pukin temmellykset,
lahjojen repimisen riemun,
kuinka suloinen joulukahvi nenähän liehu.

Minä muistan kaikki ne pienet hetket
seuroissa vaihtuvissa,
menneissä rakkaissa.

Minä muistan sinut, Joulu,
ja hiljennyn taas,

omassa kodissa yksinkin
on joulun rauha maas.

Elän tässä,
ja käyn muistojen kauniiden kultahaass'.

-harri

---

19.12.2005
Possun joulu

Pohjoisrannassa,
joulukuisessa viimassa
tää possun kuva mun kamerastani kuiskas.

Muistin sen kirkkaan ilmeen,
sen silmien avoimen katseen,
elämän halun,
viattomuuden.

Voi possu,  et meidän iloistamme tiedä.
Jos tietäisit ja osaisit, sanoisit:
"Minä en tällaista elämää ja kohtelua siedä,
että te ruokitte ja hellitte meitä kuin lapsia vaan,
ja me annammekin teille vain turvaa ja mammonaa.

Kun me oikein on totuttu päiviimme ihaniin,
nahkoihimme lihaviin,
tulee mies,
tekee mielle vaik' mitä, kuka ties,

ottaa hengen, ottaa lihat,
panee uuniin, panee pataan,
laulaa siin' sitt' joulurauhaa.

Rauha on meilläkin silloin jo,
vaan voi, oliko se tällainen tää meidän kohtalo."

-harri

---

27.11.2005
Joulu lähestyy

Joulu lähestyy,
sen kynttilät ja lyhdyt kertovat.

Sen kertoo myös luonto valkeine vaippoineen,
tuiskuineen ja räntäsateineen.

Mitähän tänä jouluna teen,
minne aattona meen.

Sitä nyt mietin,
kun viime joulun ihan yksin vietin.

Muistoissa kuvia monista jouluista,
joulunajan vapaista kouluista.

Muistoissa jouluja, ympärillä pienet lapset.
Kohta jo itsellä harmaat hapset.

Niin..., kohta on taas joulu,
yksi elämän kiitävä hetki,
yksi ilta ja yksi päivä.

Sitten taas arkeen laskeudutaan,
kaikki kaunis pois puretaan.

Miten jouluista niin paljon muistoja jää,
yksinäisistäkin.
Mikä ihme siinä on.

Jokin salattu voima vai mikä lie.
Mitähän tämäkin joulu taas mun muistoihini vie.

-harri

---

Joulukorttiruno 2004

Joulu,
takana vuoden elämänkoulu.

Jouluun päättyvä,
uuden eteen säätävä.

Mennyt on joulua monta,
elämänkouluja monen monta.

Muistoissa iloa, murhetta herkkää,
hetket ihanat viel' mielessä helkkää.

Rakkaat uudelleen eteeni nousi,
päättyy taas yksi elon vuosi.

On Joulu.

Voi, millainen olikaan tämän vuoden elämänkoulu!

---

Ystäväni

Joulu,
muistoja rakkaita.

Takana vuosi upea,
elämäni iloisin,
raskaudessa viiltävin.

Rinnalla upean sylin,
rakkaani silmiin sulin.

Ihania pieniä matkassa kulki,
elämä ankara heidät muistin syliin sulki.

On joulu.

Päättyy vihdoin surujeni vuosi,
toivottavasti uusi ei suruja suosi.

---

Joonas,

sinulla on Joulu,
iloinen juhla,
menossa elämän koulu.

Nauti hetki,
minuakin muista,

olen rinnallasi,
ei siitä mikään minua suista.

Ehkä vain hetki tää,
joka pian menneeseen jää.

Hyvää Joulua, taiteilija.

---

Henna,

silmiäsi muistelen,
en sinua nää.

Kasvanut taas, sen tiedän,
kauas mennyt, sen kait' hetkisen siedän.

Olet minun,
minä hetken viel' vartun, 
uudella rakkaudella käteesi tartun.

Hyvää Joulua, rakas.

---

Eelis,

poikani upea,
vaik' elämä meille hetken kopea.

Et tieltäsi eksy,
en minäkään, kai.

Kasvetaan vielä hetki,
sit' sylini sinut uudelleen sai.

Iloista Joulua, sinä rohkea.

---

Äiti,

rinnallain seiso vaik' millainen on tää,
sun poikas,
kuin outo, mutt' ihan selvä on pää.

Etsii, varttuu,
pian taas elämään tarttuu.

Eloaan huokaa!

Kestä viel' hetki, minäkin koitan, 
toivon ett' yhtenä päivänä kaiken itsellein voitan.

Hyvää Joulua, rakas äiti.

---

Eila, sisko parhain.

Kanssain kulkenut jo varhain.

Muuttunut, vääntynyt, oon muotoon moneen,
taas kerran taotaan kuin uuteen loveen.

Kestän, en kestä, tämä taistelua kovaa,
vaik' tyttöjen kanssa hetkin on ihan somaa.

Hyvää Joulua, sinä uskollinen.

---

Janne,

poikani ensimmäinen, vanhin.

Elämään hukkuneet toisensa löysi.

Vihdoinkin,
...sitoo meitä nyt luja elämän köysi.

Silmistäsi näen, minä sinun oon.
Sinäkin minun, tule taas mun kainaloon.

Hyvää Joulua Sinulle, komea poikani.

---

Mikko,

sinä uskollinen,
aina vierellä, isän rinnalla.

Et hylkää, et jätä,
vaikka millainen olisi minulla hätä.

Iloinen veitikka, kanssain kulje,
tulevatkin ajat, 
minut taas syliisi sulje.

Hyvää Joulua,
komea poikani.

---

Katri,
täti rinnalla, 
enemmän, ...ystävä sydämen!

Kanssasi jaettu on monet hetket,
ilot, surunkin raskaat retket.

Vastakin, niin toivon, yhdessä viel' valvomme,
maailman ihmeellisyyksiä viinin huumassa palvomme.

Hyvää Joulua,
Sinulle turvallinen.

---

Suloinen huntu

Sinä "suloinen huntu", 
vartalosi norja, Sinussa elämän tuntu.

Ystävyydestä kiitän, menneistä hetkistä,
runojen suloisista riimiretkistä.

Kanssain viel' jaksa, vaik' raskas ois mieli,
tulee se voitto, kun löytyy oikea lemmen kieli.

Hyvää Joulua, Sinulle hurmaava.

---

Sinä uskollinen

Sinä uskollinen ain'.

Minuun luotat,
puolestain toivot.

Kehut ja kannat,
voimaasi, lempeäsi, annat.

Vaik' millainen on mies tää,
sydämesi sykkii, sieluasi hämmentää.

Sinäkin, rakkaani, sielussain matkaat,
jo aikainko alussa saimme yhteiset rattaat.

Hyvää Joulua, Sinulle kärsivällinen.

---